Juuri kun aloimme Vantaalla toipua raskaasta talous- ja velkaohjelmakaudesta (2013-2017) ja iloita kaupungin kehittämisestä! Niin korona löi päälle ja nyt olemme taas säästöjen suossa.
Suossa, koska tilanne on juuri tämä: suo siellä, vetelä täällä.
Korona toi 100 miljoonan euron vajeen tämän vuoden budjettiin ja vaje jatkuu seuraavinakin vuosina. Vantaa on jo valmiiksi Suomen tehokkaimpia kuntia rahankäytössään.
Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailuissa Vantaa tuottaa palvelut usein pienimmällä tai toiseksi pienimmällä rahamäärällä per pää. (lukio-opetus, varhaiskasvatus, vanhustenhoito jne).
Jos vielä pitää leikata lisää kaupungissa, jonka väestö – eli palvelun tarve – kasvaa kovasti (4000 henkeä vuodessa), niin silloin kyllä monet jäävät ilman palvelua tai saavat sen surkealaatuisena.
Jo nyt olemme joutuneet yhdistelemään päivystyspoliklinikoita (Korso-Koivukylä, Länsimäki-Hakunila), leikkaamaan aukioloajoista (mm. kirjastot) ja jopa sulkemaan palveluja, ”remontin takia”.
Talous- ja velkaohjelman laatinut konsultti totesi vuonna 2013: Vantaan palvelut on ”leikattu niin luille”, että on vaikea löytää enää leikattavaa. Silloin sitä löydettiin vielä: tehostettiin tilankäyttöä, lisättiin sähköisiä palveluja, vähennettiin teiden korjausta jne.
Ja nyt pitäisi leikata taas.
Leikkaaminen tarkoittaa lääkärijonoja, opetusryhmien suurentamisia, asiakasmaksujen korotuksia, tehostamisia. Tehostaminen toimii toisin paikoin hyvinkin.
Toisin paikoin se aiheuttaa pitkän päälle enemmän kuluja kuin säästöä.
Jos kouluissa ’säästetään’ tukiopetuksesta tai ryhmäkoosta, miten arvelette sen vaikuttavan pitkällä juoksulla? Jos kuntalaiset eivät pääse lääkäriin tai hammaslääkäriin, tuleeko paljonkin säästöä pitkän päälle?
Veronkorotus näyttää täällä etelässä olevan paha peikko. Muualla Suomessa taas ihan normaali kuntaveroprosentti on yleensä yli 20 %.
Vantaan veroprosentti on nyt 19, se on kolmanneksi alhaisin suurista kaupungeista Helsingin ja Espoon jälkeen. Todellisuudessa kuntavero ei kuitenkaan koskaan ole yli 16% – verovähennysten takia.
2400 euron kuukausituloilla kuntavero on 10%. Noin 1800 euroa/kk tienaava maksaa 5 %. Alle 1400 euron palkkatuloista ei makseta lainkaan kuntaveroa. Paitsi eläketuloissa nollaveron saa vasta alle 1000 e/kk tuloista. Mutta maksimi 16 % kuntavero koskettaa vasta yli 3400 e/kk ansaitsevia. (lähde: Työeläkelehti)
Kuinka paha siis lopulta olisi, jos veroa täällä etelässäkin vähän korotetaan, jotta korona ei kriisiytä kaupungin taloutta? Kysyn teiltä kuntalaisilta, sillä teillä on valta.
Vaula Norrena on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (vihr.), jonka on vaikea tehdä sellaisia säästöpäätöksiä, jotka vain lisäävät kuluja pitkällä tähtäimellä.
