Tarvitsevatko suomalaiset presidenttiä?

Taisto Hujala. Varatuomari ja yrittäjä Tuusulasta.

Suomi on valtio, jossa toimivat kaikki oikeusvaltiolle tyypilliset orgaanit. Valistusajan filosofi Montesqiuen vallan kolmijaon opin mukaan valta jakautuu lainsäädäntö-valtaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan.

Lainsäädäntövalta Suomessa on eduskunnalla. Toimeenpanovallasta huolehtivat valtioneuvosta ja presidentti. Tuomiovalta on riippumattomilla tuomioistuimilla.

Järjestelmä näyttää aika toimivalta. Kansalaiset valitsevat kansanedustajat eduskuntaan 4 vuoden välein ja sen jälkeen puolueet pitävät huolen valtioneuvoston eli hallituksen muodostamisesta. Parlamentaarisen järjestelmämme johdosta hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta, mitä testataan silloin tällöin hieman näytöstyyppisilläkin välikysymysäänestyksillä. Välikysymykset ja luottamusäänestykset ovat useimmiten lähinnä oman ryhmän statuksen nostamista, koska yleensä äänestyksen lopputulos tiedetään etukäteen.

Eduskunnan tärkein tehtävä on lainsäädännön mukaan lakien säätäminen. Eduskunnan täysistuntoja seuratessa ei aina näytä siltä. Systeemiin kuuluu se, että hallituksen ministereille voidaan eduskunnan istunnossa esittää kysymyksiä, mutta valitettavan usein näyttää siltä, että edustajan mielestä tärkeää ei ole se ministerin vastaus, vaan se, että pääsee kameran käydessä itse haastamaan hallitusta tai sen ministeriä. Istunnon puheenvuoroissa näkyy valitettavan usein se, että puhuja on puheenvuoroa valmistellessaan panostanut lähinnä siihen, toimiiko puheenvuoro
riittävän raflaavana ja omia potentiaalisia kannattajia puhuttelevana. Jos puheenvuoro noteerataan jossakin mediassa, tavoite on saavutettu.

Tuomioistuinten riippumattomuus on varmasti maailman kärkeä. Tuomioistuimet näyttävät toimivan todella itsenäisesti eivätkä ole riippuvaisia eivätkä kiinnostuneita ulkopuolisista vaikuttimista. Tuomari tekee sen päätöksen, mikä hänestä tuntuu oikealta ja lainmukaiselta, ja näin pitääkin olla. Luonnollisesti tuomioistuimiin ja syyttäjälaitokseen yritetään vaikuttaa muun muassa median avulla, mutta vaikuttamisyritykset eivät taida juurikaan menestyä.

Vallan kolmijako näyttäisi toimivan. Valtarakennelmasta puuttuu kuitenkin yksi osa, presidentti.

Presidentti-instituutio on aina ollut suomalaisille tärkeä, kuten se on monissa muissakin tasavalloissa. Tasavalloissa on lähes poikkeuksetta presidentti. Valtaoikeuksien rajat vaihtelevat maittain hyvinkin paljon, kuten näemme esimerkiksi itäisestä naapuristamme. Myös Yhdysvaltojen edellisten presidentinvaalien yhteydessä keskusteltiin paljon presidentin valtaoikeuksista.

Suomessa presidentin valtaa on pienennetty huomattavasti siitä, mitä se oli muutama vuosikymmen sitten. Presidentiltä on riisuttu lähes kaikki sisäpolitiikkaa koskevat tehtävät. Nyt presidentti muun muassa nimittää korkeimmat virkamiehet ja tuomarit. Tärkein tehtävä on nykyisen perustuslain mukaan ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa. Tämä on pitkästä aikaa näkynyt konkreettisesti tänä keväänä, kun Suomessa on keskusteltu Natoon liittymisestä. Siinä on tarvittu valtioelinten yhteistyötä.

Presidentin tehtävät ovat monissa maissa, kuten Suomessakin ns. edustuksellisia. Jotkut ovat verranneet presidentin tehtäviä parlamentaaristen monarkioiden asemaan. Joka tapauksessa presidentin valtaoikeuksia on muutettu niin paljon entisten aikojen vastaavista, että lopputuloksen voisi ilmaista niin, että presidentti ei enää voi tehdä yksin päätöksiä valtakunnan kannalta tärkeimmissä asioissa.

Se, että presidentin valtaoikeuksia on supistettu paljon, on välillä aiheuttanut keskustelua presidentti-instituution roolista. Eli onko se tarpeen, ja pitäisikö edustuksellisuus siirtää pääministerille. On myös toisaalta kansalaisia, joiden mielestä presidentille pitäisi palauttaa ainakin osittain entistä sisäpoliittista valtaa.

Kannanottoihin vaikuttaa luonnollisesti se, mitä mieltä on istuvan presidentin toiminnasta. Hyvänä esimerkkinä on tällä hetkellä istuvan presidentin toimintaa koskeva erittäin myönteinen suhtautuminen. Tuskin moni haluaisi ainakaan supistaa presidentin valtaoikeuksia.

Kysymykseen, tarvitsevatko suomalaiset presidenttiä, voinee vastata siten, että riippuu presidentistä. Kansalaisten mielipiteet näyttävät vaihtelevan sen mukaan.
Presidentin kanslian vuosittaiset kustannukset eivät liene niin suuret, että sen vuoksi olisi syytä harkita asiaa syvemmälti. Sen sijaan puolueilta voisi odottaa tervettä ja kunnianhimoista päätöksentekoa presidenttiehdokkaiden nimeämisessä. Presidenttiehdokkaiden ei tarvitse välttämättä olla puoluepolitiikassa vuosikymmeniä meritoituneita henkilöitä, eli ns. itsestään selviä ehdokkaita.

Ehdokkaina voisi olla energisiä ja fiksuja nuoria henkilöitä sekä myös henkilöitä, jotka eivät ole poliitikkoja, mutta joiden voidaan olettaa pärjäävän presidentin tehtävissä, erityisesti ulkopolitiikassa. Näinhän aikanaan Martti Ahtisaari tuli presidentiksi.

Tuusulassa 30.5.2022

Taisto Hujala
varatuomari, yrittäjä
Tuusula
taisto.hujala[at]icloud.com

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.