Suomessa on jo kymmenisen vuotta ollut mahdollisuus käynnistää lainsäädäntöhanke kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteella voidaan pyrkiä uuden lainsäädännön laatimiseen, olemassa olevan lain muuttamiseen tai sen kumoamiseen. Kansalaisaloite herätti aikanaan kovasti keskustelua, kuten aina kaikki uusi.
Kansalaisaloite on yksi vaihtoehto hallituksen esityksen ja kansanedustajan lakiesityksen rinnalla. Aloitteen tueksi pitää saada vähintään 50.000 nimeä ja nimien keräykseen on aikaa 6 kuukautta.
Kansalaisaloitteita on tehty yhteensä lähes 1.500 kappaletta. Runsaat 60 aloitetta on kerännyt määräajassa vaaditut 50.000 nimeä ja siten edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Kansalaiset ovat keksineet aloitteiden aiheiksi melkeinpä mitä vaan. Joukossa on ihmisoikeuksiin liittyviä aloitteita, jokapäiväistä käytännön elämää koskevia aloitteita, hyvin laajoja kansanryhmiä koskevia aloitteita tai kovin suppeaa kansanryhmää koskevia aloitteita.
Aiheita on ollut esimerkiksi yksityisen pysäköinninvalvonnan kieltäminen, vaalien tolppamainonnan kieltäminen, julkisten luottamustoimien rajaaminen yhteen, Kelan asiantuntijalääkärinä voisi toimia vain potilaan hoitava lääkäri, tupakointikielto kerrostaloihin jne.
Tehdyistä lähes 1.500 aloitteesta on siis eduskunnan käsittelyyn päässyt vain murto-osa.
Ylivoimaisesti suurimman allekirjoituksien määrän, yli 160.000 nimeä, on saavuttanut tasa-arvoista avioliittoa koskeva kansalaisaloite vuodelta 2013. Aloite johti jo seuraavana vuonna lain säätämiseen, ja laki tuli voimaan vuonna 2017. Eduskunnassa lain puolesta äänesti 105 kansanedustajaa.
Tällä viikolla tuli voimaan aborttilain muutoksia koskeva lainsäädäntö, joka lähti liikkeelle vuonna 2020 eduskunnalle luovutetun kansalaisaloitteen pohjalta.
Tuorein kansalaisaloite koskee turkistarhauksen alasajoa, ja aloite sai vuorokauden sisällä vaaditut 50.000 nimeä.
Eduskuntaan on siis edennyt yli 60 aloitetta. Suuri osa on hylätty eduskunnan käsittelyssä. Osa on hylätty perustuslaillisista syistä, ja osa on lähetetty valiokuntiin jatkokäsittelyä varten.
Mutta kuten edellisestä käy ilmi, on myös aloitteita, jotka ovat johtaneet lainmuutokseen.
Onko kansalaisaloite hyvä tapa vaikuttaa lainsäädäntöön?
Aikanaan systeemiä oudoksuttiin monestakin syystä. Yksi pelko oli se, turhautuvatko kansalaiset, jos aloitteet eivät johda toimenpiteisiin. Kun katsoo aloitteiden kokonaismäärää, pelko on ollut turha. Kyllä kansalaiset haluavat vaikuttaa, vaikkeivat aloitteet menisi läpi.
Onko aloitteista todellista hyötyä?
Kansalaisaloitteet ovat luonnollisesti maallikoiden laatimia, eikä niissä voida ottaa huomioon aloitteen vaikutuksia muuhun lainsäädäntöön eikä mahdollisia taloudellisia ym. vaikutuksia. Ne voivat kuitenkin, kuten historia osoittaa, johtaa uuteen lainsäädäntöön hankalissakin asioissa. Niistä pitäisi olla erinomaista apua lainsäätäjille, jotta he näkevät, mitkä asiat kansalaisia kiinnostavat tai häiritsevät.
Taisto Hujala
varatuomari, yrittäjä
Tuusula
taisto.hujala@icloud.com
