Suomessa eletään monien muiden maiden tavoin varsin vaikeita ja mielenkiintoisia aikoja.
On pitänyt selvitä pandemiasta, joka on aiheuttanut suunnattomia kärsimyksiä ja hankaluutta monien elämään. Aiemmin kovasti puhuttanut Sote on jäänyt keskusteluissa melko lailla syrjään. Sitä ei moni juuri nyt edes muista. Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen inhimilliset, taloudelliset ja poliittiset seuraukset ovat osittain edessä.
Suomi ehti lähettää liittymishakemuksen Natoon, mikä aiheutti aika vähän keskustelua Suomessa tunnetuista syistä. Hyvin moni, aiemmin kovasti Natoa vastustava muutti mielensä muutamassa viikossa tai jopa muutamassa päivässä. Se ei ollut takinkääntöä, vaan tosiasioiden tunnustamista.
Tällä hetkellä hallitus pohtii paraikaa tehokkaita toimenpiteitä energiakriisiin ja hallitsemattomien sähkön hinnan korotusten seurauksiin. Asia on hyvin merkittävä ja koskee kaikkia kansalaisia.
Edellä luetellut tapahtumat ovat isoja asioita, joita ei useinkaan tapahdu näin tiiviiseen tahtiin. Luulisi, että kun kansalaisilla, virkakoneistolla ja poliitikoilla on pohdittavina näiden kaltaisia asioita, joihin on todella pakko reagoida, ja joihinkin hyvin nopeasti, kenelläkään ei olisi kiinnostusta pohtia triviaaleja asioita. Mutta miten on käynyt? Viime viikkoina on keskusteltu kaikkialla lähinnä siitä, onko pääministeri toiminut väärin bailatessaan. Asia on hieman eri tasoinen verrattuna edellä mainittuihin koko Suomea ja kaikkia suomalaisia koskeviin asioihin. Eli sille keskustelulle sopii laittaa piste.
Jotta isot asiat eivät lopu, terveydenhuollon työmarkkinariidalle pitäisi saada myös ratkaisu. Riidassa pelataan aika kovilla panoksilla, kun teho-osastojen sulkemisilla uhataan ja ministeriö joutuu lykkäämään työtaistelun aloitusta terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Hoitajia tarvitaan lisää, palkkaus ei ole kohdallaan, Suomi on aina ollut tunnettu korkeatasoisesta terveydenhuollostaan. Rahaa ja tahtoa lienee tähän tarkoitukseen. Asia pitää saada kuntoon.
Juristina on joskus tullut mieleen, että kun puolueettomien tuomioistuinten tehtäviin kuuluu erilaisten riitojen ratkaiseminen, pitäisikö työmarkkinariidatkin käsitellä tuomioistuimissa eikä työmarkkinaosapuolten kesken? Tiedän, että se sotisi sopimusmekanismia vastaan, mutta kun nykyinen työriitojen sovittelujärjestelmä, joka on periaatteessa hyvä, ei vain toimi todella hankalissa riitatilanteissa. Siksi voisi olla hyvä kehittää jokin uusi tapa ratkaista asiat nopeasti ja ilman suurempia vääntöjä.
Taisto Hujala
varatuomari
luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
yrittäjä
Tuusula
taisto.hujala(at)icloud.com
