Peräti 80% suomalaisista on pelannut viimeisen vuoden aikana jotain rahapeliä. Suosituimpia rahapelejä ovat lotto, raha-arvat ja raha-automaatit. Rahapelaaminen ja sen markkinointi näkyvät mediassa ja arkiympäristössä päivittäin. Valtion omistama pelimonopoliyhtiö Veikkaus oli vuoden 2015 alussa Suomen suurin mainostaja tv- ja radiomainonnassa sekä toiseksi suurin multimedia- ja verkkomainonnassa. Samaan aikaan rahapelihaitat näkyvät paitsi kärjistyneinä talousvaikeuksina myös psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena pahoinvointina.
Iltalehden uutisointi piilomainontaa?
Iltalehti kertoi jutuissaan Veikkaus Oy:n erilaisten pelien voitoista ja voittajista. Jutut perustuivat Veikkauksen tiedotteisiin, joissa voittajat esiintyivät nimettöminä. Lehti ei ollut itse haastatellut voittajia. Julkisen sanan neuvoston mielestä Veikkaus Oy pyrki tiedotteillaan markkinoimaan omia tuotteitaan ja palveluitaan. Julkisen sanan neuvosto katsoi keväällä 2016, että Iltalehti oli rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antoi lehdelle huomautuksen.
Julkaisemalla voittajatarinoita ilman omaa toimituksellista panosta lehti alistuu osaksi yhtiön markkinointia. Tiedotteiden käyttäminen journalistien tietolähteenä on normaali käytäntö. Mainostajan tuottamien anonyymien haastattelujen julkaiseminen on kuitenkin toimituksellisen päätösvallan luovuttamista ulkopuolisille. Tällöin toimittaja ei voi päättää, mitä kysytään tai mitä osia vastauksista valitaan julkaistavaksi. Toimittaja ei pysty varmistamaan myöskään vastausten todenperäisyyttä.
Suomalaisista 3,3 prosentilla eli noin 124 000 henkilöllä on rahapeliongelma.
Rahapeliongelma on yleisin 18–34-vuotiailla. Lisäksi se on yleisintä työttö- millä tai lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla. He myös pelaavat eniten, useita kertoja viikossa ja kuluttavat muita enemmän rahaa pelaamiseen. Riskitasolla pelaaminen on lisääntynyt neljän viime vuoden aikana. Tyypillisin rahapelihaitta on oman pelaamisen hallinnan puute, jolloin tulee pelattua enemmän kuin ennalta oli aikonut. Toiseksi tyypillisin haitta on niin sanottu tappioiden jahtaaminen: pelaaja palaa jonain toisena päivänä pelaamaan lisää yrittääkseen voittaa hävityt rahat takaisin. Rahapelituotoista hyötyvien taloudelliset intressit esille
Lähde: Suomalaisten rahapelaaminen 2015 – Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15-74-vuotiailla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
