Onko oikeudenkäynti liian kallista?

179
Taisto Hujala. Varatuomari ja yrittäjä Tuusulasta.

Mediassa on usein keskusteltu siitä, onko oikeudenkäyntiin ryhtyminen kallista tai jopa liian kallista. Onko oikeudenkäynnin lopputulos liian epävarma, jotta prosessiin kannattaa ryhtyä? Miten oikeudenkäynnin hoitaminen rahoitetaan? Voisiko asiat hoitaa nopeammin ja pienemmillä taloudellisilla kustannuksilla? Keskustelua on syytä käydä myös siitä, käsitelläänkö tuomioistuimissa ns. oikeita asioita.

Yksityishenkilöt ja myös yritykset joutuvat joskus pohtimaan näitä asioita. Oikeudenkäyntiin ryhtymiseen liittyy aina jonkin suuruinen taloudellinen riski. Vaikka olisi kuinka kokenut oikeudenkäyntien hoitaja, hyvin harvoin voi asiamiehenä ollessaan etukäteen sanoa päämiehelleen, että kyseessä on satavarmasti ”voittojuttu”.

Oikeudenkäynnin lopputuloksen epävarmuus johtuu useasta luonnollisesta syystä. Oikeudenkäynnin aloittajalla on aina oma, subjektiivinen käsityksensä siitä, että hän on oikeassa. Vastapuolella voi olla hyviä argumentteja asiaan ja usein on niin, että kumpikin osapuoli joutuu prosessin kestäessä korjaamaan mielipidettään. Juttu ”elää”.

Oikeudenkäynnin kustannukset koostuvat lähinnä omista asianajokuluista, eli siitä, että asian hoitamisessa tarvitaan juristia, jolla on oikeus toimia asiamiehenä tuomioistuimessa. Tällaisia ovat luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat, asianajajat ja julkisen oikeusavustajat. Toinen, joskus suurikin kustannus voivat olla oikeudenkäynnin toiselle osapuolelle maksettaviksi tuomitut oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäynnin voi hoitaa tietenkin itse, mutta… Se ei välttämättä ole aina paras vaihtoehto. Tilanne on verrattavissa siihen, että luunmurtuman hoito pitää antaa asiaan koulutetulle lääkärille, auton moottorin korjauksen osaa parhaiten ammatti-ihminen jne. Ehkä jonkinlaisena ohjenuorana voisi pitää sitä, että mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä suuremmalla syyllä kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. ”Satasen” riidassa oikeudenkäynti ei ehkä ole kuitenkaan järkevin vaihtoehto.

Lähtökohta on se, että jokainen vastaa itse omista oikeudenkäynti- ja asianajokuluistaan. Suomalaiseen oikeusvaltioajatteluun kuuluu se, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus taloudellisista resursseista riippumatta saada asiansa asianmukaisesti hoidettua viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Oikeus toteutuu usein siten, että oikeudenkäyntiin osallinen saa julkista oikeusapua valtion kustannuksella joko ilman omavastuuta tai pienellä omavastuuosuudella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että omat taloudelliset resurssit ovat hyvin vähäiset. Oikeusavun saannin esteenä saattaa olla se, että henkilöllä on ns. oikeusturvavakuutus.

Vakuutusyhtiöt ovat jo vuosikymmeniä laatineet oikeusturvavakuutusten ehtoja ja liittäneet vakuutukset mm. koti- ja huvilavakuutuksiin, kiinteistövakuutuksiin jne.

Oikeusturvavakuutuksista korvataan yleensä yksityiselämään liittyviä asioita. Tyypillisimpiä korvattavia riita-asioita ovat asuntokaupasta johtuvat erimielisyydet ja erilaiset muut sopimus- ja vahingonkorvausriidat. Kotivakuutusten oikeusturvaetua ei yleensä voi saada työhön liittyvissä asioissa.

Vakuutusyhtiöitä kritisoidaan joskus siitä, että oikeusturvavakuutusten vakuutusmäärä ei välttämättä riitä asiamiehen kustannuksiin, vastapuolelle mahdollisesti tuomituista kuluista puhumattakaan. Vakuutukset korvaavat pääsääntöisesti omavastuun jälkeen vain asianosaisen omat kulut, mutta joiltakin vakuutusyhtiöiltä voi ostaa lisäturvan vastapuolelle tuomittavista kuluista. Myös yhtiöiden vakuutusmäärät eroavat toisistaan.

Vakuutusyhtiöt eivät ole koskaan pitäneet oikeusturvavakuutuksia minään kärkituotteinaan, minkä johdosta vakuutusmäärä on aina tarkoin rajattu ja vakuutusmaksu on edullinen. Selvää on, että jos vakuutusmääriä ja siten korvauksia kovasti nostettaisiin, tarkoittaisi se kovia maksunkorotuksia vakuutusmaksuihin. Siksi oikeusturvavakuutus on lähinnä osittainen, mutta hyödyllinen lisäturva.

Yksiselitteistä vastausta kysymykseen, ”Onko oikeudenkäynti liian kallis?”, on mahdoton antaa. Vastaus riippuu monesta asiasta, kuten kansalaisen taloudellisista resursseista; käsiteltävän asian tärkeydestä; siitä, miten tuomioistuin ratkaisee tuomiossaan kuluvastuun ja tietenkin asiamiehen laskun suuruudesta.

Oikeudenkäyntikulujen määrään voidaan osittain vaikuttaa myös sillä, millä tavalla asioita ja mitä asioita käsitellään tuomioistuimessa. Se taas on kovasti sidoksissa siihen, mitä laki, oikeudenkäymiskaari asioiden käsittelystä määrää. Tuomioistuimilla on toki mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden järkevään ja taloudelliseen käsittelyn nytkin hyvällä ja jämäkällä prosessinjohdolla.

 

Taisto Hujala
varatuomari, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, yrittäjä
Tuusula
taisto.hujala[at]icloud.com

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.