Politiikkaa seuraaville ilouutinen: kesäkuussa valittujen kunnanvaltuustojen uusi kausi on alkanut! Helsingissä kaupunginvaltuuston puolueiden paikkamäärissä tapahtui pientä muutosta, mutta ei ryhmien suuruusjärjestyksessä. Ensimmäisessä kokouksessaan 2.8. uusi valtuusto valitsi Helsingin pormestariksi Kokoomuksen Juhana Vartiaisen ja lisäksi neljä apulaispormestaria.
Valtuuston alkusyksyn tehtävänä on strategian luonnostelu ja hyväksyminen tulevaksi neljäksi vuodeksi. Edellisen strategian tavoitteena oli saada aikaan Maailman toimivin kaupunki. Koronapandemian kurittaessa yhteiskuntaa jo puolentoista vuoden ajan, elokuun puolenvälin valtuustoseminaarissa äänenpainoissa kuuluivat paitsi koronavahinkojen korjaaminen, myös tavoitteellisempi, visionäärisempi Helsinki.
Oma ryhmäni Kokoomus painottaa hyvää taloudenpitoa. Vaikka koronan aiheuttamat vahingot on korjattava, väliaikaisista menoista ei saa tulla pysyviä. Uusi pormestari on ehdottanut menosäännön kirjaamista strategiaan: sovittuja vuosittaisia menoja ei olisi mahdollista kasvattaa lisäkuluilla kuten viime strategian kaudella.
Kaupungin ydintehtäviä ovat palvelut: hyvät koulut, päiväkotipaikat lähellä kotia, pääsy hoitoon, riittävät mielenterveyspalvelut. Näihin on Helsingillä oltava ratkaisuja. Sote-uudistus tuo omat, huomattavat haasteensa Helsingillekin.
Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoite linjaa toimia ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja nyt koko valtuuston näkemykset ovat yhä painokkaammat. Monen valtuutetun seminaaripuheissa nousi esiin lähiluonto, joka on jo itselleni keskeinen kaupungin arvo: jokaisella on oltava tilaa ulkoilla, liikkua ja hengittää lähellä kotiaan, eikä ainoastaan lähtemällä varsinaiselle virkistysalueelle.
Valtuustoseminaarin kaupunkiympäristö-workshopissa puhuttiin kaupungin kasvusta. Onko nk. vantaalaistuminen ohimenevä ilmiö koronan hävitessä? Vaikka Helsinkiin aina halutaan tulla, kuten kasvun kannattajat muistuttavat, onko Helsingillä vetovoiman lisäksi pitovoimaa. Miksi perheet, nuoret, eläköityvät, sinkut, työssäkäyvät tai yrittäjät jäisivät juuri Helsinkiin, jos palveluita ja elämisen laatua löytyy naapurikunnistakin? Toimivuuden lisäksi, mikä on Helsingin lisäarvo?
Helsingille pitääkin asettaa määrällisen kasvun sijaan laadullisen kehityksen visio. Laatu on moninaisuutta, luontoa, kulttuuria, historiaa, urbaania ympäristöä, palveluita, ja paljon muuta. Helsingistä on tehtävä kaupunki, jossa on hyvä asua ja elää, ja jossa viihdytään.
Nina Suomalainen on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu (kok.), joka asuu Paloheinässä ja työskentelee toiminnanjohtajana kansainvälisten kysymysten parissa.
