Mistä tiedät, ketä asiantuntijaa uskot?

0
121
Taisto Hujala. Varatuomari ja yrittäjä Tuusulasta.

Juristina joutuu usein muun muassa oikeudenkäyntiä hoitaessaan pohtimaan sitä, ketä asiantuntijaa pitäisi uskoa, ja millä perusteella. Erityisesti tuomioistuimen tuomari joutuu pohtimaan, millä perusteilla ja ketä oikeuden tulisi uskoa. Ongelma voi tulla eteen ratkaistaessa oikeudellista riitaa, jossa tarvitaan lääketieteellistä, teknistä, taloudellista, kemiallista jne. erityisosaamista. Mutta jos asiantuntijat ovat eri mieltä jostain kysymyksestä, miten ratkaistaan, kenen sana painaa eniten?

Yksi mielenkiintoinen aspekti on se, ketä voidaan pitää asiantuntijana ja millä perusteella. Ei voine olla niin, että asiantuntijaksi voi ilmoittautua kuka tahansa, jos hänellä on jotain osaamista käsiteltävältä aihealueelta ja mielipide. Hammaslääkärin ei ole kovin soveliasta esittää voimakkaita asiantuntijamielipiteitä ortopediasta tai ortopedin silmälääketieteestä jne.

Lääketiede on useista tieteenhaaroista sikäli erityisen kiehtova, että lääketiede koskettaa varmasti meistä aivan jokaista. Lääketiede on myös sen vuoksi kiinnostavaa ja haasteellista, että lääketiede kehittyy aina kovalla vauhdilla, ja uusia tutkimustuloksia syntyy jatkuvasti. Joskus joudutaan toteamaan, että vanha teoria olikin parempi, ja uusi hylätään. Mutta onneksi harvemmin näin käy, ja voimme luottaa siihen, että lääketiede menee askel askeleelta eteenpäin. Ongelmana uusien lääketieteellisten mielipiteiden hyväksymisessä on se, että uusia tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä syntyy jatkuvasti.

Tämä aihe on tietenkin mielenkiintoinen ja tärkeä tällä hetkellä koronan takia. Siitä kun on vajaan parin vuoden aikana esitetty lähes kaikki mahdolliset teoriat ja mielipiteet. En ole kiinnostunut salaliittoteorioista, vaikka ne olisivat kuinka kiehtovia. Lääketiede on jo pelkästään erilaisten faktojen takia riittävän moniulotteista, että siihen ei ole syytä sotkea fiktioita.

Lääketieteellisten argumenttien oikeellisuutta harkittaessa on hyvä muistaa, että lääketieteessä ei ole kovin monia ns. absoluuttisia, ehdottomia faktoja. Muun muassa tämän vuoksi on Suomessa ollut jo kauan käytössä Lääkäriseura Duodecimin julkaisemat ns. Käypä hoito -suositukset eri lääketieteen aloille diagnosoinnin ja hoidon avuksi. Nämä suositukset kertovat, mitä mieltä asiantuntijat ovat laajasti.

Koronan osalta käyvän hoidon suosituksia antaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, jonka edustajat ja tiedotteet ovat kaikille tuttuja. THL joutuu välillä muuttamaan aiemmin esittämäänsä mielipidettä jostakin tilastollisesta tai syy-yhteyttä koskevasta asiasta siksi, että on saatu uutta tietoa. Näin asian pitää ollakin. On epä-älyllistä vaatia, että terveydenhuollon viranomainen voisi näin uudessa ja moniulotteisessa asiassa kuin koronapandemia luoda sataprosenttisen varmat mielipiteet vajaassa kahdessa vuodessa viruksen koko ajan muuntuessa.

Mistä siis tiedät, ketä kannattaa uskoa? Et voi koskaan olla täysi varma, mutta jos ajattelee loogisesti, mikä taho, ketkä tutkijat ovat systemaattisesti jo ennen koronaa tutkineet virusten leviämistä, ehkä heillä saattaa olla kaikkein syvällisin tieto asiasta. Heillä on myös vahva motivaatio
saada ongelma ratkaistua itsensä ja kansalaisten hyväksi. Suomessa se tarkoittanee mielestäni koronaviruksen osalta sitä, että kannattaa kuunnella tarkasti, mitä THL suosittelee ja toimia sen mukaisesti.

Kannattaa myös muistaa, missä asioissa kukin viranomainen on asiantuntija. THL ja yliopistosairaalat hallitsevat parhaiten lääketieteen; poliittiset päätöksentekijät taas joutuvat sovittamaan yhteen lääketieteellisiä, taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia argumentteja.

Taisto Hujala
varatuomari, yrittäjä
Tuusula

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.