Mediataidot hallussa

Taisto Hujala. Varatuomari ja yrittäjä Tuusulasta.

Olen hoitanut paljon oikeudenkäyntejä ja lukenut melkoisen määrän tuomioistuinten ratkaisuja vuosien aikana. Tästä huolimatta olen ollut jokseenkin hämmentynyt lukiessani Päivi Räsäsen tuoreen jutun tuomiota ja sitä edeltänyttä keskustelua julkisuudessa.

Tuomioistuinprosessissa on yleensä kysymys siitä, että rikosasiassa syyttäjä ja riita-asiassa kantaja esittää vastaajaa kohtaan vaatimuksia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Vaatimusten tulee perustua lainsäädäntöön ja niiden tulee olla sellaisia, että tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään niitä.

Rikosasiassa vaatimus sisältää aina väitteen jonkin rikoksen tekemisestä, ja lisäksi voidaan esittää erilaisia liitännäisvaatimuksia, kuten vahingonkorvausta koskeva vaatimus tms. Syyttäjän pitää myös kertoa näkemyksensä siitä, minkä tyyppinen ja suuruinen rangaistus teosta tulee tuomita, sikäli kun teko katsotaan näytetyksi.

Oikeusprosessi etenee vaiheittain; ensiksi tuomioistuimelle lähetetään kirjelmiä, sen jälkeen järjestetään valmisteluistunto ja lopuksi pääkäsittely, jonka jälkeen oikeus vetäytyy harkitsemaan, millaisen tuomion se katsoo oikeaksi.

Valmistelun tarkoituksena on täsmentää, mistä on kysymys; mitä vaaditaan ja millä perusteilla, ja miten vaatimuksiin vastataan ja miten vastaus perustellaan. Tämän vaiheen tarkoituksena on helpottaa oikeuden ja asian osapuolten työtä. Tavoitteena on, että puhutaan vain siitä, mistä on kysymys. Useimmiten tämä onnistuu, mutta ei aina. Itse olen huomannut, että useimmiten oikeudenkäynnissä on kyse aika selvästä ja hyvin yksilöidystä erimielisyydestä, vaikka joskus asiaa voidaan asianajotaktisista syistä hieman hämmentää. Pääsääntöisesti oikeudenkäynnit viedään loppuun siten, että julkisuudessa keskustellaan lähinnä lopputuloksesta, tuomiosta. Oikeudenkäynnin osapuolet ovat myös normaalisti hyvin vaitonaisia prosessin kulusta, jotta oikeudelle ja osapuolille annetaan työrauha.

Miten meni Räsästä koskeva oikeudenkäynti?

Syyttäjä esitti rikoslakiin perustuvat rangaistusvaatimukset. Hän katsoo Räsäsen syyllistyneen kolmeen rikokseen, nimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja vaatii tuntuvaa sakkorangaistusta teoista rikoslain 11 luvun perusteella. Syyttäjän näkemyksen mukaan Räsäsen homoseksuaaleista antamansa lausumat ja kirjoitukset ovat homoseksuaalien yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa loukkaavia ja ovat omiaan herättämään halveksuntaa, suvaitsemattomuutta ja jopa vihaa seksuaalivähemmistöä kohtaan.

Oikeudenkäynnissä kysymys oli siis siitä, oliko Räsänen syyllistynyt edellä kerrotun rikoslain säännöksen rikkomiseen.

Syytteisiin on Räsäsen puolesta vastattu siten, että on vedottu uskonnonvapauteen ja sananvapauteen. Lisäksi on katsottu kirjoitusten olleen vakaumuksellisia, kirkkopoliittisia ja hengellisiä mielipidekirjoituksia. Lisäksi on Räsäsen puolesta vedottu myös siihen, että kirjoituksilla oli tietty asiayhteys johonkin tuolloin käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun ja että Räsänen on tehnyt kirjoituksensa lääkärin ja kansanedustajan ominaisuudessa. Mielestäni oikeudenkäynnissä ei ole ollut alun perin kysymys näistä asioista, mihin vastaajan puolelta on vedottu.

Tuomioistuin on tuomiossaan todennut, että Räsäsen kirjoituksia voidaan pitää homoseksuaaleja loukkaavina, mutta hänen ei katsota syyllistyneen kansanryhmää vastaan kiihottamiseen.

Asiaa on käsitelty hyvin laajasti tiedotusvälineissä alusta alkaen. Räsänen on antanut ison määrän haastatteluja ja jopa käräjäoikeudessa hän on hyvin vuolaasti ja iloisesti hymyillen vastaillut toimittajien kysymyksiin ja vastannut, vaikkei ole kysyttykään. Hän on silminnähden halunnut ottaa tilanteesta kaikki irti ja saanut oivallisen tilaisuuden agendansa levittämiseen. Media on antanut siihen tilaisuuden. Tuomiota lukiessa ei voi välttyä lievältä hämmennykseltä, kun lukee käsityksiä ”synnistä ja häpeästä” tai roomalaiskirjeistä sekä muista Raamatun käsitteistä. Ei niistä pitänyt olla kysymys. Nämä eivät olleet ”Raamattukäräjät”.

Syyttäjä hakee ilmeisesti ns. jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta, joten on mahdollista, että tämä sama erikoinen näytelmä nähdään uudelleen.

 

Tuusulassa 4.4.2022

Taisto Hujala
varatuomari, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, yrittäjä
taisto.hujala[at]icloud.com

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.