Pesen käteni

Martti Huhtamäki. Valtion journalismipalkinnolla palkittu Ilta-Sanomien ex-päätoimittaja

Olen sattunut tuntemaan tohtorin, jonka pitkän tutkimustyön tuloksena Venäjän alhaiset tartuntaluvut ja kuolleisuus Covid-19 virukseen ovat selitettävissä. Kysymys ei ole oikeitten tulosten pimittämisestä. Kysymys on siitä, että Venäjällä poltettu tupakka on puolet laimeampaa kuin Philip Morrisin ja muiden läntisten tupakkatehtaitten valmistama. Sitä on yritetty tehdä terveellisemmäksi filttereillä, mutta nuo suodattimet saattavat olla tuhoisampia kuin se mitä ne suodattavat. Tätä on muun muassa juridiikan professori Erkki Aurejärvi yrittänyt selvittää sekä Paavo Nurmen säätiölle myös Korkeimmalle oikeudelle. Siellä kuitenkin halutaan uskoa äänestyspäätöksellä, että tupakka ei aiheuta keuhkosyöpää.

Vaikka Erkki Aurejärven kirjat ovat näitä tahoja loukkaavia, tuomioilta hän on välttynyt.

Venäjä on siis muuttunut. Tiedonvälitystä kahlehditaan poliittisissa kamppailuissa, mutta esimerkiksi lento-onnettomuuksista kerrotaan muun maailman tapaan.

Itsekin olen nähnyt palavan matkustajakoneen Pietarin kentällä ja pari lievempää onnettomuutta etelämpänä. Kun niistä onnettomuuksista ei raportoitu julkisuudessa, selitys oli se, että kun pahakin onnettomuus koskettaa vain muutamia tuhansia ihmisiä, turha on pahoittaa parin sadan miljoonan ihmisen mieltä.

Enää ei siis ole näin, vaikka malesialaisen koneen alas ampuminen Ukrainan itäreunalla on jäänyt selvittämättä. Edes sitä länsimaista huhua ei ole päättäväisesti kumottu, että
tarkoituksena olikin ampua alas Vladimir Putinin kone, joka ylitti tuon alueen kymmenen minuuttia myöhemmin.

* * *

Kymmeniä miljoonia 1300-luvulla tappanut Musta surma ja vielä niinkin äskettäin kuin saman kokoinen vuosina 1918-1919 Suomessakin 25 000 kuolemaa aiheuttanut Espanjan tauti on tuotu tiedotusvälineissä esille. Nykyinen hygienia päästää vähemmällä, suorastaan
vähällä, niin masentavia uutisia kuin eri puolilta maapalloa julkaistaankin, ja taas myös Suomesta.

Hygieniankin historiassa on merkkipaaluja. Itävaltaunkarilainen lääkäri Ignaz Semmelweis (1818-65) oli synnytysopin professori aikana, lapsikuolleisuus oli suuri. Wienissä oli kaksi
synnytyssairaalaa. Niistä toisessa kuolleisuus oli suuri. Siellä professorit tapasivat mennä frakki päällä töihin ja korostivat muutenkin akateemista arvokkuutta. Korkea kuume oli yleisin syy lapsen tai sekä lapsen että äidin kuolemaan. Bakteereita ei silloin vielä tunnettu. Joka kolmas lapsi kuoli.

Kätilöiksi koulutettujen nunnien sairaalassa kuolleisuus o0li kuitenkin paljon alhaisempi.

Semmelweis alistui Wienissä lääketieteen tohtoriksi väiteltyään tuon kaupungin sairaalan johtajan apulaiseksi voidakseen tehdä työtä äitien pelastajana.

Kuolleisuus alkoikin olla harvinaista. Semmelweis riisui käsineensä, kenkänsä ja sukkansa sisään mennessään ja huuhteli kätensä ja jalkansa kloorivedellä. Samaa hän vaati kaikilta lähellä synnytystä työskenteleviltä. Kuolemaa oli levinnyt henkilöistä, jotka olivat tulleet synnytysosalle suoraan ruumiinavauksista.. Kysymys oli siis hygieniasta. Semmelweisista tuli infektiokontrollin isä.

Semmelweis joutui ankariin oppiriitoihin yliopistosairaalan tiedemiesten kanssa. Siksi hän palasi synnyinmaahansa Unkariin, Pestiin. Alueella puhkesi suuri lapsivuodekuolleisuuden epidemia, jonka kuolleisuusprosentti aleni Semmelweisin ansiosta 0,85:een, kun se oli Wienissä edelleen 15.

Tuo pesuvaatimus ja monet muutkin Semmerichin opit aiheuttivat sen, että vastustajat toimittivat hänet mielisairaalaan, jossa hän parin viikon kuluttua kuoli. Kohtalon oikusta Semmerich kuoli aikaisemmassa leikkauksessa tekemäänsä tulehdushaavaan, suunnilleen siihen, mihin lapsistakin suuri osa oli kuollut. Jälkipolvet ovat kuitenkin ymmärtäneet antaa Semmelweisille arvoa muun muassa siten, että Budapestissä on hänen nimeään kantava yliopisto.

* * *

Akaan pieni suurmies Arvo Ylppö (1887-1992) jatkoi ja kehitti Semmelweisin elämäntyötä opiskelijana ja tutkijana Berliinissä. Suomessa synnytyskuolemat ovat siitä lähtien olleet lähes nollassa. Helsinkiin syntyi myös Lastenklinikka, jonka toiminta on uuden, ministerinäkin kokeilleen Anne Bernerin uutteruuden ansiosta saatu siirretyksi uuteen lasten sairaalaan. Ylpön suuri saavutus oli myös neuvola-järjestelmän luominen. Sitä ei edes koronavirus ole
pysäyttänyt.

Jos tästä artikkelista puuttuu jotain tai siinä on jotain liikaa, pesen käteni.

MARTTI HUHTAMÄKI

m.h.huhtamaki@gmail.com

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.