Ilmaisia neuvoja

Poliittiset puolueet ovat aloittaneet kenttätykkiensä ajamisen asemiin. Tällä kertaa kunnanvaltuustoihin pyrkivät säästävät hernerokkakustannuksissa, sillä tuskin vielä ennakkoäänestyksen (26.5.-8.6.) aikana toreilla kokoontuminen sallitaan. Varsinaisen vaalipäivän (9.6.) siirtyminen keväästä kesään (13.6.) antaa mahdollisuuksia turvaväleihin, sillä äänestyskoppeja voi sijoitella tarvittaessa rakennella myös ulkotiloihin.

Se, että kuntavaalien äänestysprosentti on jäänyt viime vuosikymmeninä vähäisemmäksi kuin valtiollisten vaalien, on oikeastaan omituista. Kunnissa kun äänestetään sellaisista aiheista. asioista ja suunnitelmista, joista suuri osa voidaan ratkaista omassa kunnantalossa. Ja mitä suurempi kaupunki, sitä suuremmat ovat asiat.

Pääkaupunkiseudulla päätetään jopa miljardiluokan ratkaisuista. Valtuutettujen pitää osata arvioida esimerkiksi sitä, aletaanko louhia tunnelia Helsingistä Tallinnaan. Sitä tarvitsisi Suomen vientiteollisuus, sillä hyvä yhteys suurimpaan vientimaahamme Saksaan on elinehtojamme. Turisteille saattaisi riittää joko nopea tai romanttinen laivaliikenne.

Mitä tehdään Guggenheimille kaavaillulle satamarannalle? Pitäisikö uutta pormestaria pyytää kysymään ex-kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta Guggenheimin puhelinnumeroa? Pajusen edeltäjistä ylipormestari Raimo Ilaskivi voisi jakaa viisauttaan ennenkuin Malmin lentokenttä on lopullisesti tuhottu. 16 metriä ja 40 senttiä kolmiloikannut ylipormestari Kari Rahkamo voisi vihjaista päättäjille, miten urheiluareenaksi ylihintaisesti kohenneltu Olympiastadion saataisiin taas täyteen muidenkin kuin Antti Tuiskun avulla. Suomalaiset haluavat yhä nähdä kun ympyrää juostaan ja keihäs lentää. Ja ennen Olympiastadionilla elettiin talvellakin, luisteltiin ja pelattiin jääpalloa.

Katuja pitää kunnostaa, uusia teitä rakentaa ja vanhoja pohjustaa. Kuinka paljon sillä samalla rahalla pitää kohennella terveydenhoitoa, kotihoitoa ja jakaa huumepiikkejä sortuneille, elämästä eksyneille?

Mikä on Helsingin ja Uudenmaan terveydenhoitopiirin voimavarojen jako? Muistan kun tarkastuslautakunnassa meille esiteltiin HUS:n 29 miljoonan euron lasku, jossa kerrottiin sillä rahalla tehdyistä helsinkiläisten ja turistien leikkauksista. Vasta tivaamisen jälkeen saatiin selville, millä hinnalla oli leikattu sydämiä vai millä tukkaa.

Suomen suurimman sillan, Laajasalon ja Korkeasaaren välillä, käyttöä voidaan lopullisesti arvioida vasta valmistumisen jälkeen. Kasvavatko tuulet, riittävätkö asiakkaat? Uusia ja houkuttelevia taloja valmistuu joka tapauksessa Laajasalon suunnalle pikavauhtia.

Raippaluodon silta Strömsön takana Kruunusillan avulla nujerretaan. Hyvä Helsinki!
Kaiken kaikkiaan pikaraitiovaunuilla tapahtuu maaliikenne sekä kolmen sillan ketju on yhteensä 10 kilometrin mittainen matka Laajasalosta Helsingin päärautatieasemalle

* * *
Suljetaanko Helsingin keskikaupungin kadut “tarpeettomilta” autoilta. Uusitaanko ruuhkamaksu Töölön tulliin? Sata vuotta sitten tullausmaksu oli 5 penniä, josta on edelleen maamerkki ja sympaattinen ravintola muistona. Silloin tosin tullattiin Uudenmaan maanviljelijöiden toreille ja kauppoihin toimittamat elintarvikkeet. Nyt hedelmistä ja vihanneksista valtaosa tulee suoraan satamiin Espanjasta, Israelista, Italiasta sekä mausteet Intiasta, Kiinasta ja Japanista.

* * *
Äänestäjä! Nyt tarkkana. Selvitä lehti-ilmoituksista — myös tämän lehden — mitä asiaa kukin ehdokas ajaa. Ilmoitukset ilmestyvät kun numerot on annettu. Useimmat puolueet kertovat miltä alueelta kukin ehdokas ponnistaa. Tässä lehdessä yhtään aluetta ei ole unohdettu, ei myöskään kolmessa muussa pääkaupunkiseudun kunnassa. Myöskään Keravaa. Järvenpäätä, Tuusulaa tai Kirkkonummea ja Nurmijärveä ole unohdettu.

Myös siihen äänestäjä voi vaikuttaa, ettei päivittäin pääkaupunkiseutua mollattaisi koronaluvuilla. Koronahan leviää kosketuksista. Ei kai ole ihme, että kun pääkaupunkiseudun neljässä keskeisessä kunnassa asuu 1,2 miljoonaa suomalaista, jotka ovat vallanneet 0,2 prosenttia koko maan pinta-alasta, myös kosketuksia syntyy enemmän muualla, muissa maakunnissa ja Suomen salomailla.

MARTTI HUHTAMÄKI
m.h.huhtamaki@gmail.com <mailto:m.h.huhtamaki@gmail.com>