Kesti tovin ennen kuin kaupunginvaltuustoaikoinani ymmärsin mitä tarkoittaa sana segregaatio. Sanakirjassa tuli vastaan sana rotuerottelu. Vieläkin on tulkinnassa vaikeuksia. Pitäisikö siis rotuja erotella? Ja mitkä ovat nuo rodut. Perusjakohan on kautta aikojen ollut maailmassa kolmiyhteisö, jonka muodostavat ihon väriltään valkoiset, mustat ja keltaiset. Välimuotojakin on, kuten kaduilla tai kauppakeskuksissa kulkiessa huomaa. Myös kehitysmaat ja kehittyneet maat ja kansat eroavat toisissaan. Kehitysmailla ei ole varaa pitää keskinäisiä kongresseja. Ehkä etätyön uudet muodot muuttavat tilannetta..
Jakautumista erilaisten seksuaalisuuntausten perusteella en ole ainakaan asutuspolitiikassa huomannut. Sen sijaan eri ikäluokkien välillä on jännitystä. Jengiytyminen ei kuitenkaan koske aikuisia eikä ikäihmisiä. Hoitokodeissa havaintoni ovat sellaisia, että tummaihoinen henkilökunta sopeutuu hyvin perussuomalaisiin, vaikka saman nimisen puolueen ex-puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei nykyisessä valtuustossa ole segregaatiosta innostunut. Hän ei usko, että omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen sijoittaminen lomittain tai limittäin samoille alueille olisi ratkaisu jengiytymisen tai eriarvoisuuden välttämiseksi.
Halla-aho itse asuu Eirassa, jonne ei juuri Norjan mauttoman suurlähetystön rakentamisen jälkeen ole mitään rakennettukaan. Jengiytymisen suhteen edes Eiran maine ei ole putipuhdas. Pari vuosikymmentä sitten silläkin arvoalueella toimi pienen nuorisojengin ylläpitämä huumerengas. Nyt he ovat hyvissä töissä tai pelaavat pörssissä. Tunnen muutamia.
* * *
Kaikilla suurkaupungin alueilla onkin oltava valppaina. Meillä Kulosaaressakin oli viime vuosituhannen puolella huumeita tarjolla eikä sitäkään saatu loppumaan sormia napsauttamalla. Vasta kun vanhemmat alkoivat seurata lukiolaisiaan kaikkina vuorokauden aikoina, tuo ongelma tietääkseni poistui. Samanlaista harmia oli kymmenkunta vuotta sitten myös Munkkiniemen rannoilla ja puistokaduilla.
* * *
Vaalikeskustelu näyttää alkaneen myös sillä syyttelyllä, että poliiseja on edelleen liian vähän ja siksi Ruotsin kymmenkertaiset väkivallanteot suurten kaupunkien slummeissa alkavat siirtyä myös Suomeen.
Väheksymättä vähääkään tähänastisia väkivallantekoja, poliisin varhainen puuttuminen on kuitenkin tapahtunut ripeästi. Ehkä konttoritöistä jalkautuminen erityisesti ilta-aikoina voisi olla rikollisuuden este ja uhreille ensiapu heti kun jollakin suunnalla alkavat veitset tai nyrkit heilua. Tuntematta tilannetta toivon, ettei poliisin koulutusta tarvita ainakaan peltipoliisien valokuvien selailemiseen. Jos niin on, koulutus on mennyt hukkaan.
* * *
Tuo mystinen segregaatio eli rotuerottelun estäminen on siis ainakin Helsingissä onnistunut paremmin kuin Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä, Yhdysvalloista puhumattakaan.
Helsingissä on ymmärretty, että koulujen oppilaskannan yksipuolistuminen on vaarallista. Aina on hyviä ja vielä parempia kouluja, yksityisiä tai kunnallisia, mutta opettajien tiivistyneet yhteydet lasten vanhempiin ovat jo ennakolta estäneet lasten ja nuorten pahoinvointia ja edistäneet maahanmuuttajien oppimistuloksia. Somaleista ja inkeriläisistä ei enää puhuta pahaa.
Ei ehkä ole muodista sanoa tässä kohdassa myönteisiä asioita koulusta, jossa puhutaan ja kirjoitetaan pääasiassa samaa kieltä kuin Vladimir Putin. Suomalais-venäläinen koulu Kaarelassa on kuitenkin sopeuttanut oppilaansa Suomeen ja suomalaisuuteen siinä missä ranskalainen koulu Munkkivuoressa, saksalainen koulu Kampissa ja ruotsalainen koulu Tampereella.
Jakautumista erilaisten seksuaalisuuntausten perusteella en ole ainakaan asutuspolitiikassa huomannut. Sen sijaan eri ikäluokkien välillä on jännitystä. Jengiytyminen ei kuitenkaan koske aikuisia eikä ikäihmisiä. Hoitokodeissa havaintoni ovat sellaisia, että tummaihoinen henkilökunta sopeutuu hyvin perussuomalaisiin, vaikka saman nimisen puolueen ex-puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei nykyisessä valtuustossa ole segregaatiosta innostunut. Hän ei usko, että omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen sijoittaminen lomittain tai limittäin samoille alueille olisi ratkaisu jengiytymisen tai eriarvoisuuden välttämiseksi.
Halla-aho itse asuu Eirassa, jonne ei juuri Norjan mauttoman suurlähetystön rakentamisen jälkeen ole mitään rakennettukaan. Jengiytymisen suhteen edes Eiran maine ei ole putipuhdas. Pari vuosikymmentä sitten silläkin arvoalueella toimi pienen nuorisojengin ylläpitämä huumerengas. Nyt he ovat hyvissä töissä tai pelaavat pörssissä. Tunnen muutamia.
* * *
Kaikilla suurkaupungin alueilla onkin oltava valppaina. Meillä Kulosaaressakin oli viime vuosituhannen puolella huumeita tarjolla eikä sitäkään saatu loppumaan sormia napsauttamalla. Vasta kun vanhemmat alkoivat seurata lukiolaisiaan kaikkina vuorokauden aikoina, tuo ongelma tietääkseni poistui. Samanlaista harmia oli kymmenkunta vuotta sitten myös Munkkiniemen rannoilla ja puistokaduilla.
* * *
Vaalikeskustelu näyttää alkaneen myös sillä syyttelyllä, että poliiseja on edelleen liian vähän ja siksi Ruotsin kymmenkertaiset väkivallanteot suurten kaupunkien slummeissa alkavat siirtyä myös Suomeen.
Väheksymättä vähääkään tähänastisia väkivallantekoja, poliisin varhainen puuttuminen on kuitenkin tapahtunut ripeästi. Ehkä konttoritöistä jalkautuminen erityisesti ilta-aikoina voisi olla rikollisuuden este ja uhreille ensiapu heti kun jollakin suunnalla alkavat veitset tai nyrkit heilua. Tuntematta tilannetta toivon, ettei poliisin koulutusta tarvita ainakaan peltipoliisien valokuvien selailemiseen. Jos niin on, koulutus on mennyt hukkaan.
* * *
Tuo mystinen segregaatio eli rotuerottelun estäminen on siis ainakin Helsingissä onnistunut paremmin kuin Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä, Yhdysvalloista puhumattakaan.
Helsingissä on ymmärretty, että koulujen oppilaskannan yksipuolistuminen on vaarallista. Aina on hyviä ja vielä parempia kouluja, yksityisiä tai kunnallisia, mutta opettajien tiivistyneet yhteydet lasten vanhempiin ovat jo ennakolta estäneet lasten ja nuorten pahoinvointia ja edistäneet maahanmuuttajien oppimistuloksia. Somaleista ja inkeriläisistä ei enää puhuta pahaa.
Ei ehkä ole muodista sanoa tässä kohdassa myönteisiä asioita koulusta, jossa puhutaan ja kirjoitetaan pääasiassa samaa kieltä kuin Vladimir Putin. Suomalais-venäläinen koulu Kaarelassa on kuitenkin sopeuttanut oppilaansa Suomeen ja suomalaisuuteen siinä missä ranskalainen koulu Munkkivuoressa, saksalainen koulu Kampissa ja ruotsalainen koulu Tampereella.
MARTTI HUHTAMÄKI
m.h.huhtamaki@gmail.com <mailto:m.h.huhtamaki@gmail.com>
