Helsingin kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelu on alkanut. Prosessi etenee perinteisesti siten, että aluksi toimialojen viranhaltijat valmistelevat talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti budjettiesityksen. Budjettiesityksen laatimista ohjaa ylimpänä asiakirjana kaupunkistrategia, jossa on linjattu tuottavuustavoitteesta. Sen tarkoituksena on hillitä kaupungin menojen kasvua.
Tuottavuustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaupunki kykenee tehostamaan nykyisiä toimintojaan. Tällä vaalikaudella tavoitteeseen on pyritty uudistamalla kaupungin toimintoja. Kyse ei ole ollut juustohöylällä leikkaamisesta, vaan aidoista tuottavuusparannuksista. Uudistusten jälkeen samalla rahalla on saatu enemmän vaikuttavuutta.
Tuottavuutta on pyritty parantamaan järjestelmällä uudelleen kaupungin sisäisiä palveluorganisaatioita. Vanhanmallisista liikelaitoksista on pyritty saamaan enemmän irti. Vuosikymmenien saatossa vakiintuneet tavat tehdä asioita on kyseenalaistettu. Tällainen menettely on tärkeää Helsingin kaupungin kaltaisille byrokraattisille organisaatioille. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut, että sama työ voidaan tehdä vähemmillä resursseilla.
Tuottavuuden parantuminen mahdollistaa panostamisen kaupungin ydintoimintoihin. Tällaisina voidaan pitää varhaiskasvatusta, koulutusta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä vanhuspalveluja. Säästyneillä varoilla voidaan parantaa toimintaa siellä, missä siitä on kaupunkilaisille eniten hyötyä.
Säästöjen ja lisäpanostusten vastakkainasettelu on tarpeetonta. Säästöt ja tuottavuuden parantaminen mahdollistavat lisäpanostusten tekemisen. Ilman nykyisten toimintojen tehostamista lisäpanostukset ovat mahdollisia ainoastaan ottamalla lisää velkaa tai kiristämällä verotusta. Nykyisen inflaation ja energiakriisin aikana ei ole järkevää lisätä helsinkiläisten taloudellista rasitusta. Rahaa kaupungin tärkeille toiminnoille voidaan saada ilman, että koululaisten pyyhekumeista säästetään.
