Historian suurin vihreän siirtymän investointi Suomeen?
Suomi näkyy ETLA:n tutkimuksissa surkimuksena aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa ja niiden hyödyntämisessä. Jos Suomen luova talous hoidettaisi verrokkimaiden tavoin, niin siitä syntyisi suurin vihreä siirtymä. Samalla maaseutu aktivoituisi, työvoiman kohtaanto-ongelma poistuisi, kulttuurimme pelastuisi ja leikkaukset voisi korvata talouskasvulla.
Ruotsin luovaa työtä sivuava pääomakanta on 170% Suomea suurempi ja tuottavuusvaikutukseltaan peräti 17-kertainen! Tanskan lääkejätti Novo Nordisk on ”ihme”, jota verrataan jo Nokiaan. Kumpikin pohjaa aineettomien oikeuksien pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Luovan talouden yritykset voisivat oikein rahoitettuina tuoda vuosittain kymmeniä miljardeja uutta taloutta. Terästehdasinvestoinnin menetys ruotsalaisille ei ole suuri murhe.
Ulkomaisten yritysten investoinnit olivat perusteltuja Neuvostoliiton ja finanssipolitiikkamme romahdettua, mutta ei enää niin isosti sen jälkeen, kun Nokia näytti osaamisen ja sen omistamisen merkityksen talouteemme. Suomelle kasvua tärkeämpää on tuottavuus, joka nyt vuotaa liiaksi ulkomaisille omistajille. Juurisyy investointivajeisiin on yritysten ja rahoituslaitosten välille aiheutunut luottamuspula. Hoitamalla tämä 30 vuotta piinannut trauma, Suomi voi yhtenäistyä riitelystä kasvun polulle.
Yritykset pääsivät jo avokätisen luotonannon ansiosta hyvin tietotekniikan, bränditeollisuuden, viihteen yms. synnyttämien megatrendien aallonharjalle. Finanssipolitiikan jatkettuna virheenä nämä miljardien kehitystyöt hävitettiin nolla-arvolla, ja kyvykkäin yritysjoukko leimattiin lamasyyllisiksi. Luottorekisteri lukitsi iäksi tuottamattomiksi ne yrittäjät, joilla oli kyky, halu ja uskallus investoida uuteen kehitykseen.
Olisi viisautta ymmärtää, että luovalle alalle kohdistuva rahoitus kohdistuu työn, ei yrityksien rahoittamiseen. Työn, jota ihmiset haluavat tehdä, ja mitä voidaan tehdä missä päin Suomea tahansa. PK -yritykset ovat talouden aluskasvillisuutta, joista syntyvät Nokia-ihmeet ja ekotalous. Vain niissä maissa talous voi kasvaa, missä yritykset ymmärretään talouden kunniakaartina.
