Keski-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa ensi vuoden tammikuussa. Hyvinvointialueen perustamista valmistellaan kuluva vuosi aluevaaleissa valittujen luottamushenkilöiden johdolla. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaavan kokonaisuuden rakentaminen on mittava urakka.
Muutos on Hyvinkäälle, Järvenpäälle, Mäntsälälle, Nurmijärvelle, Pornaisille ja Tuusulalle pienempi kuin monelle muulle kunnalle Suomessa. Meillä kuuden kunnan sote-palveluista on vastannut jo useamman vuoden Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä. Ajatus alueellisesti järjestetyistä sote-palveluista ei siten ole meille uusi.
Huolimatta Keusoten olemassaolosta hyvinvointialueen perustaminen vaatii meidänkin alueellamme paljon työtä. Hyvinvointialue ei ole sama asia kuin Keusote, vaan kokonaan uusi organisaatio. Sen rahoitus ei enää ole lähtöisin kunnilta, vaan valtiolta. Lisäksi päätöksentekijät valitaan suoraan vaaleilla neljän vuoden välein.
Perustettavaan aluehallintoon kohdistuu monia odotuksia. Ne asiat, jotka Keusotessa toimivat, tulee säilyttää. Vastaavasti asiat, jotka eivät ole toimineet, tulee alueella laittaa kuntoon. Keusotessa on onnistuttu hyvin koronan hoidossa, mutta laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden turvaamisessa riittää vielä tekemistä.
Hyvinvointialue ei voi onnistua sille sote-uudistuksessa asetettujen tavoitteiden lunastamisessa ilman hyvää yhteistyötä. Erityisen tärkeää yhteistyön tekeminen on alueella toimivien sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Ilman järjestöjen panosta jäisi toteutumatta monia sellaisia palveluita, jotka ovat asukkaille välttämättömiä.
Kuluvan vuoden aikana aluevaltuusto saa päätettäväkseen hyvinvointialueen hallintosäännön ja strategian. Näissä asiakirjoissa on tunnistettava sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkitys. Yhtä tärkeää on määrittää ne yhteistyön rakenteet ja foorumit, joilla hyvinvointialue ja järjestöt käyvät vuoropuhelua yhteisistä asioistaan.
Hyvinvointialueilla ei ole varaa hukata järjestöjen ja niiden vapaaehtoistoimijoiden osaamista. Hyödyntämällä sosiaali- ja terveysjärjestöjen osaamisen aluehallinto voi mahdollistaa paljon sellaista, mihin se ei yksin pystyisi. Kumppanuudet ovat mahdollisuus asukkaiden palveluiden parantamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja aluevaltuutettu (sd.)
