Museovirasto on myöntänyt merkittävän summan tukea DC3 Douglas lentokoneen mottoreiden kunnostamiseen. Myönnettävien avustusten tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos käyttökuntoisia, kansallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kulkuvälineitä.
Avustushakemuksia vuodelle 2020 saapui 84 kappaletta. Avustusta päätettiin jakaa 36 hankkeelle yhteensä 400 000 euroa. Avustuksia myönnettiin sekä yksityishenkilöiden että yhteisöjen omistamien kulkuvälineiden entisöintiin. Suurin myönnetty avustus oli suuruudeltaan 40 000 euroa, pienin 700 euroa.
DC3 Douglas
Lentokone on sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti merkittävä historiallinen ilma-alus, jonka käyttöhistoria muutoksineen tunnetaan kiitettävästi. Moottorin peruskorjaus on välttämätön lentotoiminnan jatkumiselle ja koneen käyttämiselle yhdistyksen jäsenlennoilla ja ilmailutapahtumissa. Suurimmat huoltotyöt toteutetaan ulkomailla, koska vastaavaa osaamista ei kotimaassa ole. Pienemmät työt tehdään Suomessa, jolloin niillä on myös työllistävää vaikutusta, joka tukee erikoisosaamisen säilymistä.
DC-Yhdistyksessä on jäsenenä yli 4000 ilmailuhistorian harrastajaa. Yhdistys sai lentokoneen moottorin ja apulaitteiden kunnostukseen 40 000 euroa. Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 80 000 euroa.
DC-3 OH-LCH VAIHERIKAS HISTORIA
Kone rakennettiin Douglas Aircraft Companyn tehtaalla Kalifornian Santa Monicassa ja valmistui jouluaattona 1942 tyyppimerkinnällä DC-3A-453 valmistusnumerolla 6346. Koneen oli alunperin tilannut Pan American Airways toimimaan Latinalaisen Amerikan linjoillaan rekisteritunnuksella NC34953, mutta sodan takia kone otettiin asevoimien palvelukseen jo 27.12.1942. Tyyppimerkinnäksi tuli C-53C-DO ja palvelusnumeroksi 43-2033. Vuoden 1943 keväästä syksyyn palveluspaikkana oli Kuljetuslennoston Pohjois-Atlantin osasto ja tukikohtana luultavasti Presque Isle, Mainen osavaltiossa. Loppusyksystä Kuljetuslennosto siirsi koneen Euroopan osastoon, jossa se tiettävästi toimi matkustajakuljetuksissa.
Lokakuussa 1944 kone siirtyi Yhdysvaltain 8.ilma-armeijan alaisuuteen ja sotatoimien loputtua säilytettäväksi Oberpfaffenhofenin varikolle Saksassa. Sieltä se ostettiin Suomen valtiolle ja rekisteröitiin 19.06.1948 tunnuksella OH-LCH. Ensimmäisen reittilentonsa Aero Oy:n palveluksessa se teki 21.07.1948 reitillä Malmi-Vaasa-Tampere-Malmi. Seuraavana talvena kone kunnostettiin lopullisesti siviilimatkustajakoneeksi. Lentotunteja kertyi joulukuuhun 1960 mennessä 22137, jolloin kone purettiin varaosiksi.
Finnairiksi nimensä muuttanut Aero tarvitsi kuitenkin rahtikoneita ja ison rahtioven asennuksen jälkeen uudelleen koottu kone rekisteröitiin 25.06.1963 entisellä tunnuksella. Koneen nimiin kirjattiin myös Finnairin viimeinen DC-3:lla lennetty aikataulunmukainen matkustajalento 01.04.1967.
Suomen Ilmavoimien Kuljetuslentolaivue sai ensimmäiset modernit kuljetuskoneensa ostettuaan Finnairin DC-kolmoset. 28826 lentotuntia ”mittarissa” OH-LCH myytiin Ilmavoimille 05.03.1970 ja sai tunnuksen DO-11. Tavanomaisten rahti- ja laskuvarjohyppylentojen lisäksi koneella huhutaan olleen salaisiakin tehtäviä. Vuonna 1985 Ilmavoimien kolmoset siirrettiin eläkkeelle. Osa siirtyi museoon, osa ulkomaille ja kaksi koneista Airveteran Oy:lle 15.01.1986. Koneemme tunnukseksi tuli taas OH-LCH.
Lähde: www.dc-ry.fi