Asuntokauppa vilkastunut selvästi kesän jälkeen

Ensiasunnon ostajista kaksi kolmesta asuu kymmenessä suurimmassa kaupungissa

Asuntokaupan nousujohteinen kehitys jatkui edelleen syyskuussa. Kesäkuuta lukuun ottamatta vanhojen asuntojen* kauppamäärät ovat viime vuoteen verrattuna olleet Suomessa kasvussa huhtikuusta saakka. Erityisesti kesäkuun jälkeen kauppamäärät ovat kasvaneet suhteessa viime vuoteen. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat Suomessa syyskuussa yhteensä 12,3 % (+623 kpl) viime vuoden syyskuusta. Työpäiväkorjattuna muutos oli +7 %.

”Kesäkuun pientä notkahdusta lukuun ottamatta asuntokauppa on viime vuoteen verrattuna ollut kasvussa Suomessa huhtikuusta lähtien. Varsinkin pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen kauppa kävi syyskuussa erittäin vireänä: kauppoja tehtiin 18,7 % enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa”, kertoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa.

Vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin Helsingissä 18,2 % (+133 kpl), Espoossa 24,3 % (+71 kpl) ja Vantaalla 10,4 % (+27 kpl) viime vuotista enemmän.

Kumulatiivisesti vanhojen asuntojen kauppoja on tehty Suomessa kuluvan vuoden tammi–syyskuussa 3,4 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat tähän mennessä vuotta kasvaneet suhteellisesti voimakkaimmin Porvoossa (+15 %), Vantaalla (+10 %), Helsingissä (+9,3 %) ja Espoossa (+8,3 %). K

Ensiasunnoksi ostetaan yhä useammin yksiötä isompi asunto

Tilastokeskus kertoi lokakuussa ensiasunnon ostajien määrän vähentyneen Suomessa 12 100 henkilöllä reilussa kymmenessä vuodessa (2006–2018). Myös ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut: ensiasunto hankitaan keskimäärin vuotta vanhempana kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2018 ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 28,8 vuotta. Ensiasunnon ostajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on ostanut osakemuotoisen asunnon ja vapautettu varainsiirtoverosta ensiasunnon ostajana. Kiinteistömuotoisen ensiasunnon ostajia ei ole laskettu mukaan lukuihin. (Lähde: Tilastokeskus)

”Asuntokaupan polarisaatio ja kaupungistumisen trendi näkyvät myös ensiasunnon hankinnassa. Ensiasunnon ostajista 66 % asui ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. Helsingissä ensiasunnon ostajista asui peräti 22 %”, Hintsa kertoo.

”Ensiasunnon ostajien määrä laski vuosien 2006–2014 välillä 34 000 henkilöstä 20 000 henkilöön eli yhteensä 41 %. Vuoden 2014 jälkeen ensiasunnonostajien määrä on hieman noussut ja vuonna 2018 ensiasunnonostajia oli noin 22 000 henkilöä”, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo.

Syitä ensiasunnon hankinnan lykkäämiseen on Kärkkäisen mukaan monia. Taloudellinen epävarmuus vaikuttaa ensiasunnon ostajiin ja moni nuori on voinut siirtää ensiasunnon ostoaan varmempaan ajankohtaan.

”Samaan aikaan osittain asuntosijoittamisen suosion kasvun takia yksiöiden hinnat ovat nousset paljon muita asuntoja nopeammin. On viitteitä siitä, että ensiasunnoksi ostetaan yhä useammin suoraan perheasunto pienempien asuntojen mennessä asuntosijoittajille. Tähän kannustetaan osittain myös lainsäädännön toimesta: varainsiirtoveron ja asuntolainakaton poikkeukset ensiasunnonostajien kohdalla kannustavat ostamaan ensiasunnoksi suuremman ja arvokkaamman asunnon”, Kärkkäinen kertoo.

Ensiasunnon ostamiseen kannattaa varautua jo hyvissä ajoin ennen kuin asunnon ostaminen tulee ajankohtaiseksi.

”Asunnon ostaminen vaatii omaa pääomaa, jota olisi hyvä alkaa säästää jo aikaisessa vaiheessa työuraa. Esimerkiksi ASP-tilin avulla säästäminen on yleinen keino ensiasunnon ostajille”, Kärkkäinen vinkkaa.

”Ensiasunnon ostajan kannattaa lisäksi miettiä, miten ensiasunto toimii sijoitusmielessä: onko asunnolle odotettavissa arvonousua tulevien vuosien aikana vai onko odotettavampaa, että asunnon arvo pysyy entisellään. Tähän vaikuttaa erityisesti asunnon sijainti. Kiinteistönvälittäjältä voi kysyä neuvoja eri vaihtoehtojen punnitsemiseen”, Hintsa vinkkaa.

Kaksioiden neliöhinnat nousivat Suomessa syyskuussa 4,2 %

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat syyskuussa Suomessa keskimäärin 4,2 % (+121 €) vuoden takaiseen verrattuna.

Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat syyskuussa Helsingissä 1,5 % (+79 €), Espoossa 2,7 % (106 €) viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat syyskuussa Vantaalla 2,1 % (-61 €)

Kotitalouden nostivat uusia asuntolainoja elokuussa hieman vuoden takaista enemmän

Kotitaloudet nostivat elokuussa 2019 uusia asuntolainoja 1,7 mrd. euron edestä, mikä on hieman enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,71 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli toukokuun 2019 lopussa 99,4 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,3 %. (Lähde: Suomen Pankki)

*Vanhat asunnot sisältävät kaikki vanhat kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa. Tiedot on noudettu palvelusta 18.10.2019.

JAA