Tee polkupyörän keväthuolto itse – näin se onnistuu!

Menopelin voi kiikuttaa huoltoliikkeeseen, mutta nokkelimmat ja puuhailusta nauttivat harrastajat saavat keväthuollon hoidettua letkeällä tee-se-itse -meiningillä.

Pesu on kaiken a ja o!

Ehdottoman tärkeää on aloittaa polkupyörän perusteellisesta pesusta ja puhdistuksesta, sillä puhdas pyörä on mukavampi ja helpompi huollettava.

Pienemmän lian poistamisessa pesusieni ja ämpärillinen lämmintä vettä saattavat riittää, mutta lisää tehoa saa esimerkiksi astianpesuaineella, autoshampoolla tai erityisesti polkupyörän puhdistukseen tarkoitetulla aineella. Painepesurin käyttö saattaa houkutella lian poistamisessa, mutta sitä ei suositella, sillä kovalla paineella tuleva vesisuihku voi vahingoittaa muun muassa laakereiden suojauksia.

Ketjun, keskiörattaan ja takarataspakan puhdistus vaatii puolestaan järeämpiä keinoja, kuten liuotinta tai erityistä ketjujen puhdistusainetta. Jotkut vannovat ketjun pesemisessä erityisen ketjupesurin nimeen. Likapaakkujen irrottamiseen voi käyttää vaikkapa vanhaa hammasharjaa tai tarkoitukseen suunniteltua nailonharjaa sekä hammastettua muovilastaa, joilla pääsee hyvin rattaiden väleihin.

Pesun ja hyvän huuhtelun jälkeen pyörä kannattaa tömäyttää muutaman kerran maahan, jolloin enin vesi valuu pois. Kuivauksen voi hoitaa esimerkiksi mikrokuituliinalla, ja kuivatessa voi käydä läpi pyörän maalipinnat sekä tarkistaa valojen ja heijastimien kunnon. 

Öljyä kitisevälle ketjulle

Tässä vaiheessa ketjun voi joko irrottaa öljyämistä varten, tai jättää sen paikoilleen ja pyörittää kampia, jotta öljy levittyisi siihen tasaisesti. On tärkeää käyttää nimenomaan ketjuöljyä tai niin ketjulle kuin muillekin liikkuville osille sopivaa voiteluainetta; esimerkiksi ruokaöljy kerää vain lisää likaa ja pölyä ja härskiintyessään muuttaa ketjun kovaksi. Kun öljy on imeytynyt, liiat jäämät pyyhitään rätillä pois, jottei öljyä pääsisi jarrupinnoille eikä se roiskuisi ajajan vaatteille.

Samassa yhteydessä on hyvä arvioida, onko ketju tullut ikänsä puolesta tiensä päähän. Tämä onnistuu esimerkiksi siirtämällä ketju isolle eturattaalle ja vetämällä sitä irti rattaasta. Mikäli se nousee huomattavasti, se on venynyt liikaa ja tulisi vaihtaa mahdollisimman pian. Venynyt ketju putoaa herkästi rattaalta, ja matkanteko katkeaa. Mikäli ketjunvaihto on edessä, tarkoittaa se yleensä myös takarataspakan uusimista, sillä ne kuluvat samassa tahdissa.

Mutterit ja pultit kireälle ja laakereiden välykset pois

Pyörässä olevat mutterit ja pultit voidaan kiristää kuusiokolo- ja torx-avaimilla. Erityisesti kampien pultit on tärkeä tiukentaa, koska poljinkammen löystyminen voi johtaa kalliiseenkin pyöräremonttiin.

Polkupyörässä on myös erilaisia laakereita, joiden kireys vaatii myös tarkkailua ja säätämistä. Kiekon napalaakereihin käytössä tullut välys pitäisi säätää mahdollisimman pian muun muassa laakerikuppien kulumisen estämiseksi. Polkimen kammessa oleva kampi- tai keskiölaakeri kannattaa puolestaan vaihdattaa heti, jos siinä tuntuu välystä.

Ohjainlaakerin välys eli ohjaustangon ”klappi” poistetaan löysäämällä ensin ohjainkannattimen päällekkäiset pultit, niin että ohjainkannatin kiertyy pystyputkessa, ja irrottamalla etuhaarukka kannattimesta. Ala- ja ylälaakerin kuulat voidellaan hyvin esimerkiksi litiumrasvalla tai synteettisellä voiteluaineella, minkä jälkeen etuhaarukka kiinnitetään takaisin kannattimeen. Sitten säädetään ohjainkannattimen korkkilevyn pulttia sen verran kireämmälle, että välys poistuu, ja suoristetaan etupyörä ja ohjaustanko oikeaan linjaan. Lopuksi kiristetään ohjainkannattimen pultit.

Säätöä myös jarruille ja vaihteille

Ajoturvallisuuden kannalta on tärkeää huolehtia jarrupalojen kunnosta. Esimerkiksi tavallisimman jarrutyypin eli vannejarrun jarrupalat tulisi säätää aina niin, että ne osuvat keskelle vannetta ja että palan etupää ottaa kiinni vanteeseen vähän aiemmin kuin sen takapää.

Vaihteita saa puolestaan säädettyä yleensä helpoimmin vaihdevipujen sormiruuveilla. Jos tämä ei kuitenkaan riitä, takavaihtaja siirretään keskirattaalle ja katsotaan, että ratas on suorassa linjassa vaihtajan häkin kanssa. Sitten kiristetään tai löysätään vaihdevaijeria niin, että takavaihtaja tulee hieman suuremman takarattaan puolelle. Kun hitain vaihde on ”silmässä” eli kun ketju on isoimmalla takarattaalla, vaihtaja ei saisi ottaa kiinni pinnoihin eikä ketju saisi päästä hyppäämään isoimman rattaan yli.

Jarru- ja vaihdevaijerit tarvitsevat myös voitelua: ohutta öljyä tiputetaan liikkuviin osiin ja vedetään vaijeria sormien välissä, jolloin se öljyyntyy tasaisesti. Myös vaijerinkuoriin kannattaa laittaa vähän öljyä. On myös hyvä tarkistaa jarruvaijerin kunto, ja vaihtaa sen kokonaan uuteen, jos se näyttää rispaantuneelta tai siitä on katkennut säikeitä.

Sisäkumin voi paikata itse – viat korjataan huoltoliikkeessä

On hyvä vielä tarkistaa renkaiden kunto ja ilmanpaine. Jos kangas paistaa jo läpi renkaan kulutuspinnasta, on ulkorengas aika vaihtaa. Myös kumiin kaivautuneet pikkukivet tai lasisirut on hyvä kaivaa pois. 

Löystyneet puolat eli pinnat saa kiristettyä erillisellä pinna-avaimella, mutta mikäli kiekon vanne vaikuttaa olevan oikaisun tarpeessa, sitä ei kannata harjaantumattoman yrittää itse, vaan antaa huoltoliikkeen hoitaa työ. Selkeitä korjaajan heiniä ovat myös muun muassa jarruhäiriöt ja etenkin laakereista kuuluvat epämääräiset äänet.

Puhjennut sisäkumi on taas hyvä opetella paikkaamaan ja vaihtamaan itse. Lopuksi on edessä ilman pumppaaminen renkaisiin. Kun renkaat antavat hieman periksi niitä painettaessa, on ilmanpaine sopiva. Ja sitten vain baanalle kruisailemaan!

JAA