Somesta seurataan tiiviisti kotikunnan asioita – iäkkäimmät aktiivisimpia

Kuntaliiton laajasta kuntalaiskyselystä selviää, että oman kuntansa asioita seurataan tiiviisti. Paikallislehtien jälkeen sosiaalinen media on tärkein kanava kunnan toiminnan seuraamisessa.

Kaikista kuntalaisista 27 prosenttia seuraa kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa somessa. Se on yhtä paljon kuin kuntien kotisivut tavoittavat kuntalaisia ja huomattavasti enemmän kuin mitä esimerkiksi erilaisten paikallisten järjestöjen sivuilta saadaan tietoa kotikunnasta.

Iällä suuri merkitys median käyttöön

Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kysymys sitä enemmän he seuraavat kotikuntansa asioita. Aktiivisimpia seuraajia ovat 60-69 vuotiaat. Vähiten oman kunnan asioita seuraavat alle 30-vuotiaat. Iäkkäämmillä henkilöillä kuntatiedon seuraamisessa painottuvat paikallislehti, radio ja televisio sekä maakuntalehti.

– Lisäksi myös äidinkieli ja sukupuoli vaikuttavat siihen, miten paljon asukkaat seuraavat kotikuntansa asioita. Ruotsinkieliset ja naiset seuraavat kotikuntansa toimintaa muita enemmän, toteaa Pekola-Sjöblom.

Lähes kaikki seuraavat kotikuntansa asioita

Yleisesti ottaen oman kotikunnan asioita seurataan tarkkaan. Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia ilmoitti seuraavansa kuntansa päätöksentekoa ja toimintaa vähintään yhden kanavan kautta. Luku on pysynyt samana koko 2000-luvun ajan.

Edelleen sanomalehdet, erityisesti paikallislehti, on tärkein kanava oman kotikunnan toimintaa ja päätöksentekoa seurattaessa. Paikallis- ja ilmaisjakelulehdistä kuntansa asioita seuraa 82 prosenttia vastanneista. Maakuntalehdistä kunnan päätöksentekoa ja tapahtumia seuraa 68 prosenttia. Sanomalehtien merkitys on kuitenkin hieman vähentynyt 2000-luvulla.

Myös radio ja televisio ovat tärkeitä viestimiä oman kotikunnan asioiden kannalta ja niiden merkitys on viime vuodet pysynyt hyvin vakaana. 70 prosenttia ilmoittaa seuraavansa kotikuntansa asioita radiosta tai televisiosta usein tai silloin tällöin.

Kunnan oman tiedotuslehden, muiden kotiin jaettavien tiedotteiden sekä yhdistysten, järjestöjen ja asuinalueiden tiedotuslehtien merkitys tiedonsaantikanavana on laskusuunnassa. Esimerkiksi vuonna 2008 yhdistysten tiedotuslehdistä kotikuntansa asioita usein tai silloin tällöin seurasi 46 prosenttia vastaajista. Vuonna 2017 tämä luku oli pudonnut 34 prosenttiin.

Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselyyn vastasi yhteensä noin 11 000 ihmistä 40:stä eri kokoisesta kunnasta eri puolilta Suomea. Otos on kattava ja vertailukelpoinen koko Suomen mittakaavassa.

ARTTU2-tutkimuskunnat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

JAA