Voimaharjoittelu ja liikuntamotivaatio kulkevat käsi kädessä

– vain harva ikääntynyt harjoittaa lihaskuntoaan terveyden kannalta riittävästi

Voimaharjoittelu ja liikuntamotivaatio kulkevat käsi kädessä

Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että voimaharjoittelu lisää ikääntyneiden liikuntamotivaatiota ja edistää liikuntasuunnitelmien tekemistä. Liikuntamotivaatio ja luottamus omiin kykyihin ylläpitää liikuntaharrastusta ovat keskeisiä tekijöitä säännöllisen voimaharjoittelun jatkamisessa.

Voimaharjoittelulla voidaan ylläpitää ja kehittää lihasvoimaa ja toimintakykyä ikääntyessä, ja sitä suositellaankin ikääntyneille vähintään kahdesti viikossa. Kuitenkin vain harva ikääntynyt harjoittaa lihaskuntoaan terveyden kannalta riittävästi. Liikkumattomuudella on epäsuotuisia yhteyksiä myös psyykkiseen toimintakykyyn.

Tutkimuksessa selvitettiin yhdeksän kuukauden mittaisen ohjatun voimaharjoittelujakson vaikutuksia liikuntamotivaatioon, liikuntasuunnitelmien tekemiseen ja käsityksiin omista kyvyistä ylläpitää liikuntaharrastusta. Lisäksi tutkittiin, ennustavatko nämä tekijät voimaharjoittelun jatkamista seuraavan vuoden ajan ohjatun intervention päättymisen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 104 tervettä 65–75-vuotiasta henkilöä, jotka eivät lähtötilanteessa noudattaneet ikääntyvien liikuntasuositusta kestävyysliikunnan osalta eikä heillä ollut aiempaa voimaharjoittelutaustaa.

– Yhdeksän kuukauden säännöllinen voimaharjoittelu lisäsi ikääntyneiden sisäistä motivaatiota liikuntaa ja harjoittelua kohtaan, eli tutkittavat alkoivat nauttia liikunnan harrastamisesta. Myös liikuntasuunnitelmien tekeminen lisääntyi eli tutkittavat alkoivat miettiä kuinka aloittaa ja ylläpitää liikuntaharrastusta, väitöskirjatutkija Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Ohjatun voimaharjoitteluintervention päätyttyä lähes puolet osallistujista (46 %) jatkoi voimaharjoittelua. Jatkaneista noin puolet harrasti voimaharjoittelua seuraavan vuoden ajan keskimäärin kerran viikossa ja toinen puoli kahdesti viikossa. Osallistujat, joilla sisäinen motivaatio liikuntaa kohtaan oli noussut ja luottamus omiin kykyihin ylläpitää liikuntaharrastusta kasvanut intervention aikana, jatkoivat harjoittelua todennäköisemmin kahdesti viikossa.

– Tulosten perusteella sisäisen motivaation löytäminen ja liikunnan ylläpitämiseen liittyvän itseluottamuksen lisääntyminen saavat jatkamaan voimaharjoittelua itsenäisesti. Liikuntainterventioissa ja liikuntaharjoittelussa ylipäätään tulisikin ottaa myös nämä psyykkiset tekijät huomioon, koska ne edesauttavat harjoittelun jatkamista, Kekäläinen toteaa.

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopistossa Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksen ja NeuroMuscular Research Centerin yhteistyönä. Yhteistyössä oli mukana myös LIKES-tutkimuskeskus. Tutkimusta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

JAA