Yhteisöllisyys antaa voimaa Kaakkois-Helsingin senioreille

Erilaiset yhdistykset ja järjestöt tarjoavat mahdollisuuden yhteisöllisyyteen, josta ihmiset saavat itselleen elämäänsä rikastuttavia tunne kokemuksia.

Sanotaan että eläkkeelle jääminen aloittaa kolmannen iän. Ihminen voi keskittyä entistä enemmän oman elämänsä ja ajankäyttönsä hallintaan. Se mahdollistaa enemmän aikaa ystäville, harrastuksille, kulttuuririennoille, oman terveyden hoitamiselle ja kuntoilulle. Kaikki se tapahtuu omaksi hyväksi ja ystävien iloksi.

Vireä oman elämän hallinta edellyttää oikeaa asennetta. Ikääntyminen, eikä vanhuuskaan estä nauttimasta elämästä. Ikääntyminen on luonnollinen prosessi. Ihmisen ei tarvitse eikä pidä syyllistää itseään siitä. Hän on tehnyt oman osuutensa yhteiskunnan hyväksi ja maksanut eläkkeensä. Nyt on nuorempien vuoro. Ikääntynyt voi keskittyä itselle mieleisen elämän kehittämiseen.

Tällainen ikääntyneen itsetuntoinen suhtautuminen ei ole kuitenkaan helppoa yhteiskunnassa, jossa puhutaan ja kirjoitetaan syyllistävästi ikääntyvän väestön osuuden kasvun rasitteista, työikäisen väestön määrän vähenemisestä ja kehityksen kielteisestä kansantaloudellisesta merkityksestä. Sillä on oma vaikutuksensa ikääntyneiden yleiseen arvostukseen ja itsetuntoon.

Jos sen lisäksi ikääntynyt ihminen kokee itsensä syrjäytyneeksi, yksinäiseksi ja varattomaksi. Se voi olla iso haaste hänen itsetunnolleen ja jopa elämän jatkuvuudelle. Kielteinen tunnekierre altistaa oman terveydentilan erilaisille riskeille. Siksi on tärkeää löytää vastaukset kysymyksille: miten päästä irti pahan kierteestä, keneltä apua; viranomaisilta, ystäviltä, läheisiltä?

Mikä on meidän itse kunkin vastuu? Kuinka voimme auttaa ihmistä, joka havaintojemme mukaan tarvitsee apua? Avun tarjoaminen edellyttää meiltä sosiaalista aktiivisuutta, aitoa kiinnostuksen osoitusta, kysymyksiä. Siinä suhteessa meitä suomalaisia moititaan pidättyviksi. Emme halua puuttua toisten asioihin. Tilanne tosin on muuttumassa kansainvälisten kulttuurivaikutteiden myötä. Nuoret ovat omaksuneet uudenlaista vuorovaikutusaktiivisuutta.

Naiset ovat myös lähtökohtaisesti miehiä aktiivisempia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Se ilmenee naisten aloitteellisuuden lisäksi siinä, että he ovat myös miehiä aktiivisemmin mukana erilaisessa yhdistys- ja seuratoiminnassa. Siitä on hyvä esimerkki Herttoniemen, Laajasalon ja Tammisalon alueella toimiva Kaakkois-Helsingin senioriyhdistys. Valtaosa sen 107 jäsenestä on naisia. Niinpä yksi yhdistyksen keskeisistä tavoitteista on kasvattaa miesjäsenien määrää. Toinen keskeinen haaste on aktivoida toimintaan mukaan itsensä yksinäiseksi kokemia ikääntyneitä

Kaakkois-Helsingin senioriyhdistyksen kerhot: joogakerho, teatterikerho, elokuvakerho, kävelykerho, keskustelukerho ja muistikerho tarjoavat hyvän mahdollisuuden virikkeellisiin tapaamisiin ja kokemuksiin. Kerhojen kokoontumispaikkoja ovat Herttoniemen kirkon kerhotilat. Keskustelukerho toimii Laajasalon Ylistalossa ja kävelykerhot toteutetaan Laajasalon ja Herttoniemen maastossa. Kerhotoiminnan lisäksi yhdistys järjestää erilaisia matkoja koti- ja ulkomaille. Yhdistyksen nettisivuilta saa ajankohtaista tietoa tapahtumista.

Yhdistystoiminnalla on tärkeä aktivoiva rooli vuorovaikutusmahdollisuuksien syntymiseen. Yhdistyksen tapahtumat mahdollistavat entuudestaan outojen ihmisten tapaamisen, uusien ystävyyksien syntymisen. Siten ihminen saa uusia virikkeitä elämäänsä. Se vahvistaa itsetuntoa sekä vastuuntunnetta itsestä ja muista. Tällaisen yhteisöllisyyden merkitystä korostaa omalta osaltaan myös Laajasalon ja Herttoniemen alueiden voimakas väestönkasvu. Mitä paremmin ihmiset kokevat kaupunginosan omakseen, sitä paremmin he sopeutuvat ympäristöönsä.

Rauno Pentti

JAA