Postin kulun ongelmat puhututtavat

Vuosikymmenien saatossa totuimme postinjakelun sujumiseen hyvin säännöllisen rytmin mukaisesti. Jos oma postiluukku ei kolahtanut arkisin tunnin tarkkuudella, niin tiesi tutun postinkantajan oleva joko kesälomalla tai kipeänä. Tuuraaja kuitenkin toi odotetut kirjeet ja lehdet vielä hyvissä ajoin työpäivän kuluessa.

Kuluneen vuoden aikana olemme kuitenkin saaneet karusti kokea postin jakelussa parhaillaan tapahtuvat suuret muutokset. Kirjepostin määrä on pudonnut, postinkantajien keskimääräinen suomenkielen taito on romahtanut ja työn laatu laskenut postinsaajan oikeusturvankin kannalta huolestuttavalle tasolle.

Koko postitoiminta on mullistuksien edessä

Viime viikkoina on käyty paljon keskustelua postinjakelun tulevaisuudesta. Keskusteluissa on kuitenkin keskitytty Postiin ja unohdettu, että käytännössä kaikki merkittävät lehtitalot omistavat tai ovat osakkaina omissa, aamujakeluihin keskittyvissä jakeluyhtiöissään ja lisäksi myös suoramainontaa ja kaupunkilehtiä yleensä kahdesti viikossa koululaisvoimin jakavassa paikallisessa jakeluyhtiössä. Postilaatikoillamme käy siten ainakin kolmen eri jakeluyhtiön jakajat, joilla kaikilla on omat, usein myös ristiriitaiset intressinsä.

Lehtitalojen vaikutusvallan alla oleviin jakeluverkkoihin ohjataan luonnollisesti kaikki kannattava jakelu ja samaan aikaan kirjoituksissa vaaditaan Postilta, yleispalveluvelvoitteeseen vedoten, kannattamattomien viisipäiväisten kirjejakelupalvelujen ylläpitoa.

Sanomalehtien liiton suurimmat jäsenet perustivat lisäksi viime vuonna oman valtakunnallisen Jakeluyhtiö Suomi Oy:n hermostuttuaan Suomen Postin yksipuolisesti ilmoittamia sanomalehtien jakeluhintojen korotuksista. Käytännössä uuden puolivaltakunnalliseksi jääneen jakelijan jakelutoiminta on kuitenkin jäänyt omien sähköisesti lähtettyjen lehdistötiedotteiden levittäjäksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti (Savon Sanomat 11.8.) Postin toimintojen jakamista markkinaehtoiseen ja yleispalveluvelvoitteen mukaiseen liiketoimintaan. Lähitulevaisuuden ratkaisu löytyneekin mallista, jossa kannattamattomien alueiden jakelut hoidetaan keskitetysti yhden yrityksen toimesta. Ei kuitenkaan Rinteen ehdottamasti valtion yhtiön toimesta verovaroin tueten, vaan kilpailuttamalla ko. alueiden jakelutoiminta alan toimijoiden kesken tai tarvittaessa kaikkien toimijoiden yhdessä omistaman jakeluyhtiön toimesta.

Edelleen laskevista jakelutuotemääristä johtuen olemme tilanteessa, jossa kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi omakotitalokortteleissa postilaatikoita ryhmitellään ja kerrostaloissa siirrytään Euroopassa varsin yleiseen lokerikkomalliin, jossa yhden porraskäytävän laatikot ovat yhtenä kokonaisuutena rapun ulko-oven läheisyydessä. Paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ei ole.

Kerro omista kokemuksistasi postin kulussa toimitus@letterbox.fi

Otteita somessa käydyistä keskusteluista:

” Osa postista jää todellakin selkeästi jakamatta, postiluukku kolahtaa (jos kolahtaa) vasta kuuden/seitsemän aikaan illalla, lisäksi todella paljon väärään osoitteeseen jakelua.”

”Posti tulee, jos tulee, ihan miten sattuu! Myöhään illalla tai keskiviikkona ilmestyneet lehdet vasta torstaina illlalla ja osa posteista jää kokonaan jakamatta. Laitoin Postin sivujen kautta sinne palautetta viime viikolla, mutta kukaan ei ole asiaan vastannut, ainakaan vielä.”

kuva-postinjakelu

Kuva: Keski-Euroopassa kerrostalojen postilaatikot ovat usein sijoitettuna  yhteen rykelmään rapun ulko-oven viereen. Kerroksiin postia ei jaeta.

JAA