Kerjäläisilmiö alkoi Helsingissä 10 vuotta sitten – auttamistyötä tehdään yhä

Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin ensi-ilta on alkamassa Helsingin Kluuvikadulla, kun pitkään punaiseen hameeseen pukeutunut romaninainen kiertää leffavieraiden joukossa pahvimuki kädessään. Romanikerjäläisiä näkyy yhä Helsingin katukuvassa 10 vuotta sen jälkeen kun ilmiö voimistui Suomessa. Kerjäläisiä näkyy kaikkialla Helsingissä: keskustasta Kontulaan, Munkkiniemestä Malmille.

Helsingin Diakonissalaitos on tehnyt auttamistyötä Romaniasta ja Bulgariasta saapuneiden romanien parissa nyt tasan kymmenen vuotta.

-Yhä useammat romanit ansaitsevat tulonsa myymällä Iso Numero -lehteä tai työskentelemällä Keikkapoolin kautta. He tienaavat myös kierrättämällä muun muassa tyhjiä pulloja. Aiempaa harvempi romani joutuu kerjäämään, mutta jotkut tekevät sitä muiden keinojen puuttuessa. Kausitöiden, kuten lumenluomisen tekeminen, on lisääntynyt, kertoo palvelualuejohtaja Mika Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta.

Paasolaisen mukaan osa romaneista on jäänyt pysyvästi Suomeen.

-Tiedämme useita perheitä, jotka ovat työllistyneet ja integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Näiden perheiden lapset käyvät koulua ja perheillä on asunto. Yhä useampi romani työllistyy rakennusalalle tai rakennussiivoojaksi.

Vuoden 2017 jälkeen auttamistyön painopiste on ollut ihmisten omien vahvuuksien ja työllistymisen tukemisessa. Sekä työntekijät että vapaaehtoiset tukevat esimerkiksi CV:n laatimisessa ja työpaikkojen etsimisessä. Päiväkeskus Hirundo tukee romanien työllistymistä yksityisiin yrityksiin tarjoamalla tulkkausapua sekä antamalla suosituksia työntekijöistä.

-Helsingin Diakonissalaitos tukee romaneja tarjoamalla myös työturvallisuuskursseja ja luomalla yhteyksiä yksityisten yritysten ja romanien välille.Lisäksi Diakonissalaitos pitää yhteyttä romanialaisiin ja bulgarialaisiin, jotka ovat jo saaneet työpaikan.

Se, että kerjäämisilmiö on yhä voimissaan Helsingissä kymmenen vuoden jälkeen, johtuu Paasolaisen mukaan siitä, että romanien elämä Romaniassa ja Bulgarissa ei ole muuttunut parempaan suuntaan. Päinvastoin, epäarvoisuus ja köyhyys ovat pahentuneet ja syventyneet.

-Eriarvoisuuden lisäännyttyä romanien on yhä pakko tulla Suomeen tavoittelemaan edes pientä toimeentuloa.

Diakonissalaitos on pyrkinyt yhä enemmän kohdistamaan työtään Romaniaan ja Bulgariaan, jotta romanien ei tarvitsisi lähteä Suomeen. Romaniaan ja Bulgariaan on perustettu kummikylät.

-Viimeisten viiden vuoden aikana päiväkeskus Hirundo on lisännyt yhteistyötä romanisiirtolaisten kotimaissa. Romaniassa ja Bulgarissa on käynnissä paikallisia romaniyhteisöjä kokonaisvaltaisesti aktivoivia ja voimaannuttavia hankkeita. Romaniassa hanke keskittyy romaninaisten, -tyttöjen ja -lasten oikeuksien edistämiseen. Bulgariassa edistetään työllisyystilanteen paranemista, Mika Paasolainen kertoo.

Suomen suurimpien kaupunkien keskustoihin ilmestyi ulkomaalaisia kerjäläisiä erityisesti kesästä 2007 lähtien. Kerjäläisten ilmestyminen katukuvaan liittyy vahvasti Euroopan unionin laajentumiseen 2007, kun Romania ja Bulgaria liittyivät unioniin, kerrotaan sisäasiainministeriön julkaisussa ”Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta”.

Helsingin Diakonissalaitos aloitti työskentelyn romanisiirtolaisten kanssa vuonna 2008. Alussa se oli katutyötä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa romanien tilannetta ja tarpeita sekä tarjota humanitääristä apua. Vuonna 2011 avattiin päiväkeskus Hirundo, jossa romanit voivat käydä esimerkiksi peseytymässä. Myös hätämajoitus on vakiintunut.

Tälläkin hetkellä teemme yhä katutyötä, mutta sen painopiste on uusien tulijoiden tavoittamisessa sekä konfliktitilanteiden ratkaisemisessa ja dialogin luomisessa esimerkiksi Iso Numero -lehden myyjien tai kerjäläisten ja suomalaisten kauppojen omistajien tai järjestyksenvalvojien välille.

Jani Jakonen

JAA