Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan, seuraavaksi valtuustoon

Paljon keskustelua herättänyt Helsingin uusi yleiskaava eteni ison askeleen kaupunginhallituksen hyväksyttyä sen osaltaan. Seuraavaksi yleiskaava tulee valtuuston käsittelyyn ensi keskiviikkona 26. lokakuuta. Kaavan odotetaan aiheuttavan paljon keskustelua ensi kevään kunnallisvaaleihin valmistautuvien valtuutetujen keskuudessa. Asian käsittelyä on mahdollisuus mennä sauraamaan valtuustotalon lehtereille.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä ehdotukseen lisättiin lausuma, jonka mukaan jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttö Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1:n välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin osalta. Lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana. Tämä Lasse Männistön ja Otso Kivekkään ehdotus hyväksyttiin 10 äänellä, neljä äänesti tyhjää.

Muut vastaehdotukset, joita tekivät Rkp:n, keskustan ja Vasemmistoliiton edustajat, äänestettiin nurin selvin luvuin.

Yleiskaava ohjaa kaupungin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Esityksen lähtökohtana on varmistaa edellytykset kaupungin kasvulle, asuntotuotannolle ja elinkeinoelämälle. Yleiskaavan varaukset mahdollistavat kasvun vähintään 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.

Yleiskaavan ratkaisut perustuvat visioon Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on vahva ja nykyisestä laajentunut kantakaupunki. Joukkoliikenteen perustana on laajeneva raideliikenneverkko. Kävelyn ja pyöräilyn merkitys kasvaa.

Tavoitteena on myös riittävien virkistysalueiden turvaaminen kasvavalle väestölle. Viheralueverkosto vahvistuu, virkistysalueet ja -palvelut ja meri ovat helposti saavutettavissa. Helsingin säteittäinen viherrakenne yhdistyy yleiskaavassa seudun laajoihin virkistysalueisiin ja kaavakarttaan on merkitty poikittaisia viheryhteyksiä.

Kolmasosa lähivuosikymmenille kaavaillusta rakentamisesta olisi täydennysrakentamista. Toinen kolmannes yleiskaavan tuomasta kerrosalasta syntyy kantakaupungin laajentuessa kaupunkibulevardien vyöhykkeelle. Suuria moottoritiemäisiä sisääntuloväyliä muutetaan kaupunkibulevardeiksi. Kolmasosa rakentamisesta koostuu uusista laajoista aluekokonaisuuksista.

JAA