Helsinkiläisistä noin 345 000 kuuluu kirkkoon

Kirkkoon liityttiin lähes edellisvuoden tahtiin Helsingissä. Eronneiden määrä kasvoi. Kaupungin kasvu ja maahanmuutto laskevat osaltaan jäsenyysprosenttia.

Kirkkoon kuuluu Helsingissä 345 159 jäsentä. Luku on vuoden vaihteesta ja vielä alustava tieto. Vuotta aiemmin jäsenmäärä oli 348 496.

Vuonna 2016 evankelis-luterilaisesta kirkosta erosi Helsingissä 6 476 jäsentä (5 506 vuonna 2015), ja kirkkoon liittyi 2 289 henkeä (2 391). Liittyneitä oli lähes yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2015. Eronneita oli edellistä vuotta enemmän – joskin selvästi vähemmän kuin kiivaimpina erovuosina.

Alustavien tietojen mukaan helsinkiläisistä noin 54 % kuuluu kirkkoon (55,5 % vuotta aiemmin). Luku vahvistetaan tammi-helmikuun vaihteessa, kun Tilastokeskuksen laskelma Helsingin asukasmäärästä valmistuu. Jäsenyysprosentti eli kirkkoon kuuluvien osuus pieneni hieman enemmän kuin pelkän jäsenmäärän muutoksen perusteella voisi olettaa. Syynä on koko kaupungin asukasmäärän kasvu, josta merkittävä osa johtuu maahanmuutosta.

”Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista kaupunkilaisista arviolta lähes 2/3 kuuluu Helsingissäkin kirkkoon”, sanoo Helsingin seurakuntien viestintäjohtaja Seppo Simola.

”Kirkosta eronneista suurin osa on ns. kantasuomalaisia – äidinkieli on suomi tai ruotsi. Ulkomaalaistaustaisesta väestöstä vain murto-osa kuului ennestään tai liittyi evankelis-luterilaiseen kirkkoon.”

Kirkkoon kuuluminen on Helsingissä edelleen yleisintä Pakilan seurakunnassa, jossa jäsenprosentti ylittää 70. Ennakkotietojen mukaan asukkaista alle puolet kuuluu kirkkoon kolmessa seurakunnassa: Kalliossa, Itä-Pasilasta Arabianrantaan ulottuvalla alueella toimivassa Paavalin seurakunnassa sekä itähelsinkiläisessä Mikaelin seurakunnassa.

”Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomista noin 300 000 helsinkiläisestä läheskään kaikki eivät ole uskonnottomia. Tuosta joukosta tuhannet kuuluvat muihin kristillisiin kirkkokuntiin ja yhteisöihin”, Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen sanoo.

”Usko on merkityksellistä myös monille ei-kristillisiin yhteisöihin kuuluville. Kirkon toiminnassa on mukana paljon kirkkoon kuulumattomiakin. Esimerkiksi perhetyöhömme osallistuu eri kulttuuritaustasta tulevia ihan perusluterilaisten kanssa.”

Helsingin seurakuntien toiminnan yksi kehittämisalueista onkin juuri uskontojen välisen vuoropuhelun lisääminen ja erilaisuuden hyväksyminen.

”Haluamme osaltamme edistää kaikkien vapautta uskoa ja harjoittaa omaa uskontoaan – omaa perustehtäväämme unohtamatta”, Häkkänen sanoo.

JAA