Posti pitää uhkasakkoa perusteettomana

Viestintävirasto on asettanut Posti Oy:lle 100 000 euron uhkasakon tehostamaan yleispalvelukirjeiden viisipäiväisessä jakelussa esiintyneiden puutteiden korjaamista. Posti pitää viranomaisen tulkintaa kohtuuttomana.


– Postilta edellytetään uhkasakon nojalla 99,8% laatutasoa yleispalvelukirjeiden 5-päiväisessä jakelussa, kun kilpailijat saavat samaan aikaan jakaa kirjeitä vapaasti ilman mitään velvoitteita. Jakelumme toteutuu jo yli 99 prosenttisesti. Lain tulkinta vaatii mahdottomia, sanoo Postin kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp.

Posti on erittäin huolissaan nykyisen yleispalvelun kansantaloudellisesta kestävyydestä. Tiukka sääntely on nostamassa postinjakelun yksikkökustannukset kestämättömälle tasolle, kun digitalisaatio vähentää kirjeiden määrää liki 10 % vuodessa. Liikenne- ja viestintäministeriössä on reagoitu digimurroksen muutospaineisiin. Ministeriö on lähettänyt tänään lausunnolle esityksen postilain uudistuksen, jossa sääntelyä kevennetään vastaamaan paremmin asiakastarpeita.

Samaan aikaan uudistuksen kanssa postilain tulkintaa ollaan kuitenkin kiristämässä. Viestintävirasto vaatii nyt, että Postin pitää yltää huhtikuun loppuun mennessä yleispalvelukirjeiden 5-päiväisen jakelussa 99,8% laatutasoon. Jos näin ei tapahdu, Viestintävirasto uhkaa Postia 100 000 euron uhkasakolla.

Postin jakelu toteutuu jo 99 prosenttisesti

Postin kirjepalveluista vastaavan Kaj Kulpin mukaan viisipäiväinen jakelu on toteutunut keväästä 2015 käytössä olleen raportointimallin mukaan keskimäärin yli 99 prosenttisesti. Ajoittaisia jakeluhäiriöitä on valitettavasti ollut paikallisesti, mutta kokonaisuutena näin korkea toteuma on erinomaista tasoa.

– Käytännön elämässä 99,8% laatuvaatimus on erittäin kova vaatimus, tosiasiassa mahdoton. Liki sataprosenttinen toimintavarmuus tarkoittaa, että jokaiselle työntekijälle olisi oltava heti kutsuttaessa työvalmiudessa oleva varahenkilö. Tämä lisäisi postinjakelun kustannuksia todella merkittävästi, puhumme jopa kymmenistä miljoonista euroista vuositasolla, sanoo Kulp.

Jos 99,8% laatutaso aiotaan saavuttaa, siitä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset maksavat käytännössä Postin asiakkaat. Julkisena yhtiönä Posti toimii täysin ilman valtion tukea.

Vaatimuksen mukaan jakamattomien yleispalvelukirjeiden prosenttiosuus ei saa ylittää kuukausitasolla 0,2 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen jokaisessa postinumerossa saa jäädä jakamatta korkeintaan yksi postimerkillä varustettu kirje viikossa. Vuosittain yleispalvelukirjeitä jaetaan Suomessa noin 100 miljoonaa kappaletta.

Postinjakelu on ihmisten työtä– sairauspoissaolot pitäisi huomioida

Kulp kysyy, miksi vaatimustasossa ei huomioida inhimillisiä asioita, kuten jakajien sairastumista tai lajittelukoneen rikkoontumista. Postissa sairauspoissaolojen määrä oli syyskuussa 6,8% säännöllisen työn työajasta, mutta määrä vaihtelee päivittäin. Talven flunssa-aallot voivat kaataa useita satoja postinjakajia päivän varoitusajalla.

– Jakeluhäiriö johtuu usein äkillisistä sairauspoissaoloista. Tosiasia on, että sadan prosentin laatutaso ei ole kestävästi saavutettavissa missään teollisessa toiminnassa. Työn tekevät ihmiset, eivät koneet.

Kulpin mukaan vapaasti kilpaillussa kirjejakelussa lainsäädännön pitäisi olla tasapuolista. Hän muistuttaa, että kesäkuussa voimaan tulleen postilain muutoksen myötä Postin kilpailijat voivat vapaasti jakaa postia missä ja milloin tahansa ilman jakelupäivävelvoitteita.

Kulkunopeuden mukaan postinjakelu on lain vaatimalla tasolla

Postin mukaan kulkunopeudella mitattuna postinjakelu on lain vaatimalla tasolla. Viime vuonna 2. luokan kirjeistä 95,9 % oli perillä kirjeen jättöpäivästä toisena päivänä, kun laki edellyttää 95 % tasoa.

– Kansainvälisesti postitoiminnan laatuvaatimukset ovat vakiintuneet. Velvoitetta ei määritellä lukumääräisenä arvona, vaan laatua valvotaan lähetyksen kulkunopeutta mittaavan tutkimuksen avulla. Sen mukaan Postin jakelu täyttää yleispalvelukirjeelle asetut laatuvaatimukset, korostaa Kulp.

Posti on esittänyt Viestintävirastolle jatkuvia kehitystoimia häiriöiden torjumiseksi. Postinumerokohtaisista tilastoista voidaan osoittaa, että Postin toimenpiteet ovat tehonneet, joskin jakeluhäiriöitä esiintyy edelleen alueellisesti. Postin jakelutoiminta on jatkuvassa murroksessa. Uusia haasteita ilmenee toimintatapojen muuttuessa, samalla kun aiempia häiriöitä saadaan korjattua.

– Ymmärrämme, että Viestintävirasto tekee työtään. Ajoitus on kuitenkin erikoinen, koska yleispalvelun velvoitteita ollaan uudistamassa parhaillaan, vetoaa Kulp.

Sääntelyä keventämällä voidaan hillitä jakelukustannuksia

Kulpin mukaan yleispalvelukirjeiden viisipäiväinen jakelu on muuttumassa hyvin kustannustehottomaksi, kun jaettavan paperipostin määrä vähenee voimakkaasti. Tuore esimerkki postilain aiheuttamista lisäkustannuksista on Turun saaristossa toteutettava 5-päiväinen jakelu. Lain tulkinta johti siihen, että yhden postikortin toimittaminen perille voi maksaa jopa useita satoja euroja.

– Asiakkaat odottavat kohtuuhintaisia postin peruspalveluja. Se edellyttää, että sääntelyä kevennetään pikaisesti, viestittää Kulp.

Faktaa yleispalvelusta:

  • Postilaki velvoittaa yleispalveluvelvollisen postiyrityksen keräilemään ja jakamaan yleispalvelukirjeet vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Laki ei määrittele jakelulle kellonaikaa.
  • Yleispalvelun viiden päivän jakeluvelvoite koskee vain postimerkillä maksettuja kirjeitä ja kortteja. Suomalaiset saavat tällä hetkellä keskimäärin noin 11 postimerkillä lähetettyä kirjettä vuodessa.
  • Viisipäiväinen velvoite ei koske muita lähetyksiä, kuten yrityskirjeitä, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä.
  • Postilakia uudistettiin kesäkuussa, jolloin kilpailu vapautettiin kokonaan osoitteellisissa kirjeissä. Kaikki muut toimijat Postia lukuun ottamatta voivat jakaa haluamaansa postia missä ja milloin tahansa.

Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia postin kulusta?

Kerro meille: toimitus

 

JAA