Parveketupakointikieltojen hakeminen alkanut taloyhtiöissä maltillisesti

Tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta muun muassa parveketupakointikieltoa. Kieltohakemuksia on voinut jättää kuntien käsittelyyn vuoden 2017 alusta alkaen. Toistaiseksi kieltohakemusprosessiin on taloyhtiöissä ryhdytty maltillisesti.

Jo aikaisemmassa laissa tupakointi on ollut kielletty taloyhtiön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Lisäksi taloyhtiö on voinut yhtiökokouspäätöksellä kieltää tupakoinnin yhteisillä parvekkeilla, lasten leikkialueilla sekä rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä.

Uuden lain myötä taloyhtiöt voivat hakea kunnan terveysviranomaiselta tupakointikieltoa huoneistojen parvekkeille ja osakaspihoille, mikäli savua voi kulkeutua muutoin kuin poikkeuksellisesti muiden asukkaiden parvekkeille, pihoille tai huoneistoihin.

Parveketupakointi on aiheuttanut yleisesti vastustusta niin osakkeenomistajissa kuin asukkaissakin. Uuden tupakkalain voimaantulon ennakoitiinkin ruuhkauttavan kuntien käsittelyä, mutta toistaiseksi taloyhtiöissä kieltohakemusprosessiin on ryhdytty maltillisesti.

”Odotimme ryntäystä ja kyselyitä onkin tullut sekä asunto-osakeyhtiöiden hallituksilta että yksittäisiltä osakkeenomistajilta ja asukkailta, mutta varsinaisia hakemuksia on liikkeellä vasta yksittäisiä”, kertoo Realia Isännöinnin lakimies Matti Ruohonen.

”Kyseessä on kuitenkin vielä niin tuore laki, että syitä vähäiseen hakemusmäärään ei vielä tiedetä. Kyselyitä on kuitenkin tullut”, Ruohonen toteaa.

Kiellon hakeminen on monivaiheinen prosessi

Tupakointikiellon hakuprosessi alkaa yksittäisen asukkaan tai hallituksen omasta aloitteesta. Päätös kieltohakemuksen tekemisestä tehdään yhtiökokouksessa. Lopullisen kieltopäätöksen tekee viranomainen, minkä seurauksena hallintomenettelylaki tulee mukaan kuvaan.

”Asukkaita ja osakkaita on ennen päätöstä kuultava, mikä on uutta asunto-osakeyhtiön päätöksentekomenettelyssä ja on syytä huomioida prosessia suunniteltaessa”, kertoo Ruohonen.

Jos kuuleminen on tehty puutteellisesti, kunnan päätöksenteko mutkistuu ja kuulemisten järjestäminen kunnan toimesta aiheuttaa lisäkustannuksia.

”Realia Isännöinnissä prosessi on pyritty miettimään käytännön kannalta ja on päädytty siihen, että ensin selvitetään ja todennetaan yksittäisen taloyhtiön olosuhteet katselmuksessa, josta laaditaan tekninen selvitys. Tämän jälkeen suoritetaan osakkaiden ja asukkaiden kuuleminen lain vaatimalla tavalla, ja kuulemistulosten jälkeen kutsutaan yhtiökokous koolle”, Ruohonen selittää.

”Hakemuksen käsittely kunnassa edellyttää asukaskuulemista sekä ymmärrystä hallintomenettelystä, ja hallituksen kannattaa ottaa isännöitsijään yhteys ennen prosessin käynnistämistä” Ruohonen neuvoo.

Tällä hetkellä ensimmäiset hakemukset ovat Realia Isännöinnin asiakastaloyhtiöissä selvitys- ja asukkaiden kuulemisvaiheessa, ja sen jälkeen menossa kevään aikana yhtiökokouksiin. Yhtiökokouksen päätöksestä riippuen hakemus lähtee sen jälkeen kunnan käsiteltäväksi.

”Arvioituna prosessin kesto asukkaan tai hallituksen aloitteesta lopulliseen päätökseen on kunnasta riippuen 4–8 kuukautta”, Ruohonen arvioi.

JAA