Keskustatunnelista ratkaisu moneen ongelmaan

Sörnäisten rantatieltä Länsiväylälle kulkeva autotunneli eli nk. keskustatunneli on taas nousemassa päättäjien työpöydälle. Kesäkuun alussa Helsingin pormestarina aloittava Jan Vapaavuori (kok) näkee keskustatunnelin osana Helsingin kävelykeskustan kokonaisratkaisua. Toteutuessaan tunneli siirtäisi valtaosan Länsi- ja itäväylän välisestä moottoriajoneuvoliikenteestä maan alle, vapauttaen näin painetta kanta-kaupungin kaduilta.

Tunnelin kokonaispituus olisi noin 3,4 kilometriä

Arvioiden mukaan keskustatunnelia käyttäisi noin 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa autoliikenteestä siirtyisi keskustan katuverkosta maan alle. Samalla laajennettaisiin keskustan kävelykatuja, sillä Kaivokatu on suunniteltu muutettavaksi kävelykaduksi ja Esplanadit on tarkoitus kaventaa yksikaistaisiksi.

Tunnelin läntinen suu olisi Ruoholahdessa, josta tunneli kulkisi Hietaniemen hautausmaan eteläpuolen ja Mechelininkadun alitse ja edelleen Rautatiekatujen välissä olevaan satamaradan kuiluun. Tunneli jatkuisi kalliossa Kaisaniemen puiston alla. Töölönlahden liittymästä olisi yhteydet keskustan katuverkkoon ja Forumin, Elielin sekä Kluuvin pysäköintilaitoksiin. Sörnäisiin päin mentäessä tunnelin linjaukselle on kaksi vaihtoehtoa, joista toisen itäinen suuaukko on Sörnäisten rantatiellä Vilhonvuorenkadun risteyksessä ja toinen Haapaniemenkadun risteyksessä.

Edessä kova poliittinen vääntö

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi keskustatunnelisuunnitelman jo vuonna 1999. Maaliskuussa 2006 kaupunginhallitus päätti, että tunnelille aletaan laatia asemakaavaa. Myöhemmin kaupunginhallitus kuitenkin keskeytti tunnelin asemakaavan laatimisen. Hanke nousi viimeksi esille vuonna 2010, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen yleiskaavan, johon jätettiin mahdollisuus tunnelin rakentamiselle.

Kuva: Yli 2,3 kilometriä pitkä Tampereen tunneli avattiin liikenteelle 15. marraskuuta 2016.

 

JAA