Enemmän ehtoollisia – rippikoulu muuttuu

Toukokuun alussa voimaan astuva uusi rippikoulusuunnitelma korostaa rippikoulun nuorilähtöisyyttä ja nuoren osallisuutta. Nuoret ovat mukana rippikoulun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Myös perheet halutaan entistä laajemmin ottaa mukaan rippikoulun kokonaisuuteen.

Suunnitelman mukaan rippikoulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa nuorten uskoa Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä. Keskeiset oppimissisällöt nousevat toisaalta katekismuksesta, toisaalta nuorten elämänkysymyksistä. Sisällöistä rakennetaan laajempia teemoja, ja myös nuorille itselleen halutaan antaa mahdollisuus vaikuttaa sekä oppimissisältöihin että niiden käsittelytapoihin.

Suunnitelmassa korostetaan jokaisen nuoren yksilöllisyyttä, johon rippikoulusuunnitelman nimikin, ”Suuri ihme”, viittaa. Samalla suunnitelma tuo entistä vahvemmin esiin yhteisöllisyyden, joka nähdään suomalaisen rippikoulun suurena vahvuutena.

Merkittävä muutos aikaisempaan on suunnitelman suositus siitä, että nuoret osallistuvat puoli vuotta kestävän rippikoulujakson aikana ehtoolliselle useampaan otteeseen yhdessä ohjaajiensa kanssa. Ehtoollisen merkitys opitaan nimenomaan käymällä ehtoollisella, ja samalla valmistaudutaan konfirmaatioon.

Rippikoulusuunnitelma tulee voimaan 1.5.2017. Suunnitelman mukaisesti rippikoulut pidetään viimeistään lokakuusta 2018 alkaen.

Ohjeet toisten kirkkojen jäsenten osallistumisesta ehtoolliseen työn alla

Piispainkokous kävi lähetekeskustelun ohjeista, joita se tulee antamaan muiden kirkkojen jäsenten osallistumisesta ehtoolliseen. Marraskuussa kokoontuneen kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti piispainkokous määrää, millä edellytyksillä muun kristillisen kirkon kastettu jäsen voi yksittäistapauksissa osallistua ehtoolliseen.

Tarve ohjeisiin on noussut seurakuntien arkielämästä. Esimerkiksi ekumeenisten avioliittojen myötä on voinut ilmetä tarve harjoittaa ehtoollisvieraanvaraisuutta.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

JAA