Museo lahjoitti humalaa panimolle – espoolaista ruokakulttuuriperintöä esiin uudella tavalla

Ensimmäistä kertaa koskaan museo ja panimo tekivät olutta yhteistyönä.

Espoolainen Fat Lizard -panimo pani Espoon kaupunginmuseoon kuuluvan Talomuseo Glimsin humalasta tuorehumalaolutta. Luonnonvarakeskus on tutkinut Glimsin humalaa, ja todennut sen perimältään ainutlaatuiseksi. Glimsin maatilan historian juuret ovat ainakin 1500-luvulla, ja humalaa on kasvatettu siellä jo keskiajasta saakka, kun verojen maksua hoidettiin luonnontuotteina.

– Espoon kaupunginmuseo lahjoitti ilolla ainutlaatuisen humalan tuorehumalaoluen panemiseen, koemme tämän eläväksi historiaksi ja tuomme espoolaista ruokakulttuuriperintöä esiin uudella tavalla, toteaa Talomuseo Glimsin koordinaattori Karoliina Salmelainen.

Aikoinaan Kristoffer-kuninkaan maanlaki 1400-luvulta uhkasi ”kolmen Ruotsin äyrin vuosisakolla sellaista talonpoikaa tai maalaista, jolla ei ole humalatarhaa ja siinä neljääkymmentä humalaa kasvavaa salkoa”. Myös kestikievarin pitoon sisältyi yleensä oikeus pitää myös krouvia, josta oli maksettava kruunulle säädetty maksu. Kestikievareissa piti olla ruokaa, kahta lajia viinaa, olutta ja kaljaa, joista kievarin isäntä sai periä maksun määrätyn taksan mukaan. Glims on toiminut kestikievarina moneen otteeseen. Ensimmäinen kausi oli 1706-1710/1713, toinen 1780-1822 ja viimeinen 1891-1895.

JAA