Leppävaaran ihme

Leppävaarasta on ennätysajassa muotoutunut moderni kaupunkimainen Espoon kehityksen tukipilari. Vuonna 1958 alueella ei ollut yhtään kerrostaloa ja ensimmäinen nousi Puustellinmäelle vasta tuon jälkeen.

Espoon sisällä juuri Leppävaarassa oli paljon Helsingin kaupungin omistamia maita. Se jarrutti kehitystä. Vuonna 1964 Leppävaaraan julistettiin rakennuskielto. Ei siellä juuri kauppojakaan tarvittu.

Uudenmaan maakuntaliitossa vilkahti älynväläys ja nyt on tulos näkyvissä. Kerrostaloja, jopa 21 kerrokseen asti, on noussut kiivaassa tahdissa ja samassa tahdissa Maxi/Prisma ja Sello ovat johtaneet kehitystä suureksi ostoskeskukseksi. Paikallisia palveluiden vaatijoita on jo 22 000 eivätkä tuhannet muutkaan aja ohi. Se on ihme.

Monista urheiluseuroista esimerkiksi Leppävaaran Pyrintö vastaa edelleen asukkaiden liikuttamisesta, mutta amatöörivoimin sellaista kehitystä ei kuitenkaan saada aikaan mikä Leppävaarassa on meneillään.

Parin tuhannen katsojan urheilukenttä saa vierelleen kaksikerroksisen liikuntahallin (77×180 metriä), jossa on tilaa kymmenille urheilumuodoille. Muun muassa uimahalli ja jäähalli ovat valmiinsa, mutta myös pysäköinti ja ulkoilumahdollisuudet kehittyvät nekin koko alueella. Espoon seitsemästä liikuntapuistosta muodostuukin koko kaupungin mehevin, jos kohta kauaksi ei jää ainakaan Tapiolan Metrohalli naapureineen. Tuo virallinen vertaus saattaakin olla makukysymys. Niin tai näin, mutta myös Monikonpuron vesiaiheen säilyttäminen ja muutkin ekologiset ratkaisut ovat Leppävaarassa kehumisen arvoisia. Aluetta sävyttävät myös vanhat kartanopuistot.

* * *

Koko maassa urheiluhallit ovat hyvässä käytössä illan tunteina. ja viikonloppuina. Monin paikoin päiväkäytön vähäisyys ei tuo uutta tervettä verta valtakunnan valtimoihin. Leppävaarassa on kuitenkin toisin. Liikuntapuiston tuntumassa Laurean ja Metropolitanin sekä Monikon koulutuskeskus ja Leppävaaran lukio kärkkyvät sisätiloja ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Niin valtakunnallisessa politiikassa kuin kunnissakin. vapaa-aikaan tehtävät panostukset herättävät aina myös vastustusta. Uusi sotelaki voimaan tultuaan sysää kuitenkin kuntien päätöksenteon uuteen ja entistä vapaampaan harkintaan. Kun maakuntahallitukset eli valtio alkavat vastata yksityisten terveystalojen kanssa sosiaalihuollosta ja terveydestä, vapaa-ajan sekä koulutuksen ratkaisut jäävät kuntien harteille.

Espoo ja Leppävaara ovat harppauksen jo nyt muita edellä.

MARTTI HUHTAMÄKI

m.h.huhtamaki@gmail.com

JAA