Maanalainen hanke

Helsingin keskustan kehittyminen viimeisten 40 vuoden aikana on häkellyttävä, vaikka harvoin sitä tulee ajatelleeksi. Helsinki oli vielä kauan sotien jälkeen pelkästään maanpäällinen kaupunki.

Arkkitehti Kosti Kurosen suunnitelma Uuden ylioppilastalon sisäpihan kattamisesta ja kulun yhdistämisestä rautatieasemalle taisi olla ensimmäinen mittava hanke, jolla oli vastustajia suunnilleen saman verran kuin kannattajiakin. Tosin Erottajan ja Bulevardin risteykseen oli saatu jo ennen sotia  maanalainen kioski, koska sen vaatimattoman sisäänmenon oli suunnitellut itse Alvar Aalto.

Maan alle helsinkiläiset ja vierailijat pääsivät vasta silloin kun valtava luolasto Stockmannin, Forumin, Kampin ja Tennispalatsin toteutetiin. Ulf Sundqvistilla oli suunnitelma Suomen työvöen säästöpankin pääjohtajana Hakaniemen Elannon ja pankin välisen katuosuuden kattamiseksi, mutta kun pian ei ollut virkaa, ei pankkia eikä Elantoa suunnitelmaa toteuttamaan, Hakaniemen torin kulmilla on vasta nyt jotain tapahtumassa eli rakenteilla oleva väistötila ainakin Hakaniemen kauppahallin remontin ajaksi.

Helsinki on pohjoisen Euroopan lämpimin kaupunki talvella. Kesästä ei aina voi olla niinkään varma.

Uusin tieto koskee hiljalleen valmistettua maanalaista yleiskaavaa. Esplanaadin alla 40 meytrin syvyydessä on kahdeksan metrin levyinen ja 80 metrin pituinen tekojärvi. Se ei sinänsä ole ihme, sillä Kustaa Vaasa määräsi Helsingin sijoituspaikaksi Vanhankaupungin lahden juuri siksi että Kluuvin alueella oli silloin järvi ja myöhemmin avoin suolaisen meren lahti. Jäljelle siitä jäi Töölön lahti.

Se mitä tapahtuu seuraavaksi, on nykyisen Helsingin poliittisen  johdon suunnitelmien ja myös valtiovallan ratkaisujen varassa. Tuskin maan alle maauimalaa rakennetaan. Itäkeskuksen uimahallihan jo sellainen on, ja Mäkelänrinteeseen on tulossa merkittävä laajennus.. Olympiastadionin alle on syntymässä 40 metriä pitkä ja yhdeksän metriä korkea urheiluhalli kiveen hakattuna.

Keskikaupungin alla oleva luolasto ja Katri Valan puistikon laitteisto sekä Viikin puhdistamo varataankin nykyisen pääkaupunkiseudun 900 000 asukkaan jätevesien puhdistamisen varmentamiseksi, mutta taitaa tuolla kaavalla olla toinenkin tarkoitus. Helsingin läpi kulkeva maanalainen liikenneväylän saattaa toteutua hyvinkin pian. Helsinkiin tuleva autoliikenne ohjataan maan alle sekä Ruoholahdessa että Sörnäisten rantatiellä keskikaupungin ruuhkien keventämiseksi.    Se, että jaettaisiin Tukholman malliin asukkaille ja turisteille sähköisiä polkupyöriä, ei riitä.

                                                                   MARTTI HUHTAMÄKI