Omakotitalon omistajat laiskoja huoltokirjan käyttäjiä

Vuonna 2000 astui voimaan maankäyttö- ja rakennusasetus, jonka mukaan jokaiselle uudisrakennukselle, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn, tulee laatia käyttö- ja huolto-ohje eli huoltokirja. Vaikka huoltokirja ei ole pakollinen kaikissa ennen asetuksen voimaan tuloa valmistuneissa rakennuksissa, hyvä kiinteistönpitotapa edellyttää sen laatimista. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole.

Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden hankkeessa, Omakotitalojen kuntokatselmoinnin edistäminen (OKE), selvitettiin vuonna 2011 omakotiasujien talonpidon tilaa, ajatuksia sekä käyttäytymistä ja tuloksien mukaan vain 16 % omakotiasujista ilmoitti, että talolle on laadittu huoltokirja, ja vain 8 % omistajista käytti huoltokirjaa säännöllisesti.

– Luvut ovat surullista luettavaa, etenkin kun nykyään vastaan tulee viikoittain murheellisia uutisia eri perheiden hometalokohtaloista, kertoo Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara.

– Suomessa ei ymmärretä, että rakennuksen koko elinkaarikustannuksista vain n. 20 % ovat itse rakennuskustannukset. Valmista taloa täytyy huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti. Ilman ennakoivaa ja suunnitelmallista talonpitoa, talojen käyttöaikaiset kustannukset karkaavat pilviin ja pahimmillaan talot joudutaan purkamaan ennenaikaisesti, jatkaa Malmivaara.

– Vaikka koti on ihmisen suurin varallisuuserä, siitä ei pidetä huolta. Huvittavaa on, että autojen huoltokirjaa käyttää 100 % auton omistajista. Tämä on tähän asti perusteltu sillä, että autojen on katsottu turvallisuusriskinsä takia vaativan säännöllistä katsastusta ja huoltoa, mutta asuntojen ei. Asia on viime vuosina muuttunut, koska asunnot alkavat aiheuttaa yhä enemmän vakavia terveysriskejä, Malmivaara jatkaa.

Omakotitalojen omistajat ilman minkäänlaista talonpidon ohjausta

Kaikissa muissa asuntomuodoissa on mukana joku ammattilainen, jonka ainakin teoriassa pitäisi hoitaa taloa hyvin. Asunto-osakeyhtiömuotoisissa rakennuksissa on yleensä ammatti-isännöitsijä ja vuokrataloyhtiöissä kunnossapidosta vastaa vakavarainen kiinteistön ammattiomistaja.

Raksystemsin viime vuosien kuntotarkastuksien havainnoista voidaan kertoa, että jopa 60 % pientalojen perustuksista, sokkeleista, alapohjista ja rakennuksen vierustoista kaipaa korjausta ja sadevesien poistojärjestelmissä ja salaojissa on 80 %:ssa oleellinen vaurio, riski tai puute.

Kodin omistajien tulisi nähdä entistä enemmän vaivaa kotiensa huoltoon ja tarkastamiseen, mutta nykyinen kiireinen elämäntapa ei anna siihen mahdollisuuksia. Yhä useampi omakotitalon omistaja törmääkin tilanteeseen, jossa talossa havaitaan pitkälle kehittynyt kosteus- tai homevaurio tai asukkailla sisäilmasta aiheutuvia terveyshaittoja. Kosteus- ja hometalkoot on arvioinut, että 25 %:ssa omakotitaloja olisi terveyshaittanäkökulmasta merkittävä kosteusvaurio.

Älykäs mobiilihuoltokirja ratkaisuksi

Yli 100 000 suomalaista kotia tarkastanut Raksystems Insinööritoimisto Oy on tuonut vuosien insinöörikokemuksensa ja osaamisensa jokaisen ulottuville uudessa KotiApp-mobiilisovelluksessa. KotiAppin älykkäällä Kuntoanalyysillä asukkaan on helppo seurata ja hallinnoida juuri oman kodin huolto- ja kunnossapitotarpeita. Maksuton KotiApp kertoo oikea-aikaisesti, milloin jokin kodin kuntoon vaikuttava seikka on syytä tarkastaa ja muistuttaa sekä opastaa huoltotoimenpiteistä.

– Halusimme helpottaa jokaisen omaa talonpitoa ja loimme kodinomistajille tarkoitetun KotiApp-mobiilisovelluksen, mikä on ehkä maailman ensimmäinen mobiilisovellus kodin kunnon hallintaan, kertoo Malmivaara KotiAppin taustoista.

Kuva vauriosta: Tuulettuva puurankarakenteinen alapohja, missä silmin havaittavaa kosteusrasitusta ja mikrobikasvustoja tuulensuojalevyissä sekä kantavissa puurakenteissa.

 

JAA